Demokratiassa valtaa käyttää kansa, ja jokainen voi yhtäläisesti vaikuttaa vaalien lopputulokseen. Vaalien on oltava vapaat. Ääniä ei saa ostaa, äänestäjiä ei saa painostaa, ja ääntenlaskennan on oltava luotettavaa.
Nyt ihanteita koetellaan. Näin Georgian parlamenttivaaleissa, Moldovan EU-äänestyksessä ja presidentinvaalissa mutta myös Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Kaikissa niissä ovat olleet liikkeellä miljardöörit, joilla on halu saada valtaan itselle edullinen hallitus tai johtaja.
Georgiassa vaalit voitti jälleen monimiljardööri Bidzina Ivanishvilin perustama ja ohjailema Georgian unelma. Venäjällä omaisuutensa luonut Ivanishvili on pönkittänyt suosiotaan rakentamalla rahoillaan muun muassa pääkaupunki Tbilisin ortodoksisen katedraalin, kulttuurilaitoksia ja klinikoita.
Nyt Ivanishvili lupaili vaurauden kasvua paremmilla Venäjä-suhteilla. Maan EU-tie taas voi alkaa nurmettua.
Jos Georgiassa miljardööri ylsi tavoitteisiinsa, Moldovan vaaleissa samaa yritti pohatta Ilan Shor. Pitkän kavallustuomion poissaolevana saanut Shor operoi Moldovassa nyt Moskovan asiamiehenä.
EU sai kuitenkin moldovalaisten niukan enemmistön tuen, ja presidentinvaalissakin Venäjä-mielinen ehdokas hävisi länteen katsovalle Maia Sandulle.
Toisinkin olisi voinut tiukoissa vaaleissa käydä. Moldovan poliisi kertoi Venäjän vaikuttamisoperaatiosta, jossa Kreml pyrki Shorin avulla ostamaan yli sadantuhannen moldovalaisen äänet. Yritys onneksi veti vesiperän.
Yhdysvaltain vaaleissa rikkeet ovat olleet korkeintaan marginaalisia, ja kansalaiset ovat voineet valita vapaasti. Ääntenlaskenta on ollut luotettavaa, joskin kankeaa.
Yhdysvaltojen tämänkertaisiin vaaleisiin liittyy kuitenkin räikeiden puheiden ja poskettomien valheiden ohella myös muita epäterveitä piirteitä. Vaalivaikuttajien joukossa on pari maailman rikkaimpiin kuuluvaa ihmistä.
Elon Musk on rahoittanut Trumpin kampanjaa noin sadalla miljoonalla dollarilla. Trump on kiitokseksi lupaillut miljardöörille isoa roolia tulevassa presidentinhallinnossa.
Vaalivaikuttajaksi on samoin intoutunut Amazonin pääomistaja Jeff Bezos. Hän omistaa myös maineikkaan Washington Post -lehden. Bezos otti viime kuussa lehden journalistisen päätösvallan itselleen. Hän päätti, ettei lehti asetu kummankaan pääehdokkaan tueksi. Washington Post on vuosikymmeniä tukenut demokraatteja ja aikoi tehdä niin nytkin.
Miljardööreilläkin on sananvapautensa, mutta on päivänselvää, että heidän mahdollisuutensa vaikuttaa vaalien tuloksiin on aivan toinen kuin tavallisilla georgialaisilla, moldovalaisilla tai amerikkalaisilla.
Yhdysvaltojen nyt käytävistä vaaleista on sanottu, että vastakkain eivät ole vain Harris ja Trump vaan vahvemmin kuin koskaan raharikkaiden mahdollisuus vaikuttaa maan suuntaan. Testissä on myös aito kansanvalta.