”Meidän ihmisten täytyisi nauttia siitä, ettemme tiedä maailmankaikkeudesta vielä kaikkea. Juuri salaperäisyytensä vuoksi nopeat radiopurkaukset ovat niin kiinnostavia”, sanoo äänitaiteilija, teknologi ja tuottaja Andrew Melchior.
Hän on suunnitellut the Logos -ääniteoksen, joka saapuu Oulun tuomiokirkkoon huhtikuussa osana Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 ohjelmaa.
Melchior kuvailee, että teosta varten avaruuden mystiset signaalit, ”nopeat radiopurkaukset”, on muutettu kuunneltavaksi musiikiksi ja yhdistetty tarinalliseen sävellykseen. Tarkoitus on, että ihminen voi ikään kuin kuulla avaruuden tuomiokirkossa.
”Ajattelemme usein, että nykyihmiset tietävät jo kaiken. Emme halua myöntää, miten paljon tuntematonta vielä on. Nopeat radiopurkaukset ovat hyvä esimerkki: kukaan ei tiedä, mistä ne tulevat. Ne voivat olla pimeän aineen luomia, tai ne voivat olla peräisin tähtien syntyalueilta, joita kutsutaan nuorten tähtien lastentarhoiksi.”
Siitä, millaisina signaalit saapuvat meidän luoksemme, voi päätellä paljon. Voidaan arvella, mitä reittiä ne ovat tulleet ja ovatko ne matkanneet esimerkiksi kaasupilven tai plasman läpi. Erityisen kiinnostavaa Melchiorista on, että radioaaltojen matkustamisessa kaukaisista galakseista meidän havaittaviksemme kuluu aikaa. Juuri nyt havaitsemamme signaalit voivat olla peräisin jo yhdeksän miljardin vuoden takaa.
”Tavallaan me siis kuulemme yhdeksän miljardin vuoden taakse. Tämä antaa toivoa vaikeinakin aikoina ja muistuttaa meitä siitä, että jokin voi selviytyä maailmankaikkeudessa niin pitkään.”
Melchior toivoo, että astuessaan Oulun tuomiokirkkoon ihminen pääsee hetkeksi irrottautumaan tämän hetken rankoista ajatuksista ja pysähtymään maailmankaikkeuden äärelle.
Ääni viipyilee kirkossa
Haastatteluhetkellä brittiläis-saksalainen Melchior on käymässä Oulussa, ja hän on juuri saapunut katsomasta Ovllá-oopperaa, joka on ensimmäinen Suomessa kantaesitetty saamenkielinen kokoillan ooppera. Hänen mielestään on hyvä idea esittää saamelaisten tarina oopperan muodossa.
”Olen kiinnostunut alkuperäiskansaan kuuluvien kanssa työskentelystä muutenkin. Olen muun muassa tehnyt yhteistyötä islantilaisen Björkin kanssa, joka on saamelaisen kulttuurin suuri puolestapuhuja”, Melchior sanoo.
Melchior tunnetaan yhteistyöstään paitsi Björkin, myös David Bowien ja Massive Attackin kanssa. Hän on auttanut luomaan uusia digitaalisia taiteellisen ilmaisun tapoja näille yhtyeille.
Idean Oulun tuomiokirkon ääniteokseen Melchior sai, kun hänet oli kutsuttu tulevan kulttuuripääkaupunkivuoden musiikilliseksi neuvonantajaksi. Eräänä syksyisenä sunnuntaiaamuna Oulun-vierailullaan Melchior halusi päästä käymään Oulun tuomiokirkossa. Vanhat rakennukset nimittäin edustavat hänelle jatkuvuutta, joka kiinnittää menneisyytemme nykyisyyteen. Meneillään tuomiokirkossa oli jumalanpalvelus.
Ensimmäisenä Meclhior huomasi kirkon korkean keskuskupolin. Sitten hän kuuli takaansa kuorolaulua ja trumpetinsoittoa.
”Ylhäällä lehterillä oli urut, kuoro ja trumpetinsoittaja. Minä seisoin alhaalla. Samoin kuin radioaalloilla, myös äänellä kestää hetki matkustaa. Siinä vaiheessa, kun ääni saavuttaa alhaalla olevan kuuntelijan, se on jo millisekunteja myöhässä. Isossa tilassa korkean kupolin kautta ääni myös kaikuu viipyilevästi. Niinpä lopputulos kuulosti tuomiokirkossa lumoavalta ja avoimelta.”
Kun Melchior oli päässyt hotellilleen omaan rauhaansa, nopeat radiopurkaukset tulivat hänen mieleensä. Ne symboloivat jatkuvuutta menneisyyteen, samalla tavalla kuin vanhat rakennukset ja kirkot ovat oman yhteisömme ankkureita. Voisiko radiopurkauksia hyödyntää kirkossa musiikkiteoksessa?
Niinpä Melchior lähetti sähköpostin Kavli-instituuttiin Massachusettsiin professori Kiyoshi Masuille, joka on maailman johtavia radiopurkasten tutkijoita. Melchior kysyi Kiyoshilta, saisiko hän käyttää nopeiden radiopurkausten dataa luodakseen äänimaailmoja. Data koostui numeroista, jotka kuvasivat muun muassa purkauksen laatua, kellonaikaa, voimakkuutta ja kohtaa taivaalla.
Kiyoshi lupasi auttaa ja myönsi Melchiorille pääsyn tietokantaan, jossa oli yli 500 tallennetun nopean radiopurkauksen tiedot. Sitten Melchior ja hänen tiiminsä kirjoittivat Python-tietokonekielellä koodin, jonka avulla radiopurkausten numerodatan voi muuttaa ääniksi.
Sen lisäksi, että Melchior loi radiopurkausten ääniä, hän myös sävelsi musiikkia, jonka hän rakensi tarinaksi äänien ympärille. Sävellyksen hän loi yhdessä filosofi Timothy Mortonin kanssa.
Meditatiivinen elämys
Melchior halusi, että teos puhuttelisi ihmisiä sekä tähtitieteellisestä, filosofisesta että uskonnollisesta kulmasta. Astrofysiikan näkökulmasta on kiinnostavaa, mitä radiopurkausten kautta voi saada selville. Filosofisesti kiinnostaa se, mitä tieto ja tietämättömyys meille merkitsevät. Uskonnollisesti taas voi pohtia, mistä mahdollinen jumalan sana tulee ihmiselle ja missä muodossa.
Teoksen nimi ja sijoittelu liittyvät uskonnolliseen näkökulmaan. Teoksen nimi logos on kreikkaa ja tarkoittaa jumalan sanaa.
”Ihmisen ei kuitenkaan tarvitse olla uskonnollinen kokeakseen ääniteoksen, vaan jokaisen omalle tulkinnalle tulee olla tilaa.”
Yhdessä Oulun tuomiorovasti Satu Saarisen kanssa Melchior sunnitteli teoksen kaiuttimien paikat Oulun tuomiokirkkoon pyhän kolminaisuuden mukaan.
”Kirkkoon tulee kolme eri settiä kaiuttimia kolmeen eri paikkaan. Äänet kuuluvat ylhäältä, keskeltä ja ihmisen tasolta. Ääni siis matkustaa kirkon tilan halki niin, että se alkaa ylhäältä kupolista, jatkuu kirkon seinien eri puolille, ja lopulta matkustaa ihmisen tasolle ja maahan. Kokija saa koko kehon läpi kulkevan, meditatiivisen elämyksen.”
Kaikissa kaiutinseteissä on neljä kaiutinta. Vertailun vuoksi: eräs tunnettu monikanavainen kaiutinjärjestelmä on 5.1, mutta tämä onkin 4.4.4.
The Logos -ääniteos avautuu kuulijoiden koettavaksi Oulun tuomiokirkossa 4. huhtikuuta. Joka päivä kirkossa soi tarinallinen sävellys sekä sen rinnalla äänet radiopurkauksista, joiden data on tallennettu eri aikoina. Lisäksi Melchiorin tavoitteena on saattaa nopeiden radiopurkausten data avoimeksi siten, että artistit voivat käyttää niitä työssään ja tulla soittamaan niistä versionsa Oulun tuomiokirkkoon.
”Huipennuksena voisimme lähettää äänet takaisin avaruuteen Oulun yliopiston laitteiston avulla”, Melchior pohtii.
Oulu on henkäys ennen arktista
Sen lisäksi, että Melchior tykästyi Oulun tuomiokirkkoon, hän on vaikuttunut Oulusta muutenkin. Hänen mielestään Oululla kaupunkina on mahdollisuuksia moneen. Melchiorin mukaan hänen kotipaikassaan Manchesterissa ajatellaan samalla tavalla kuin Oulussa: täällä osataan. Ei ole pakko muuttaa jonnekin muualle, jotta jotain hienoa mahdollistuu.
”Rakastan myös oululaista luontoa. Täällä on meri lähellä, mutta myös joki ja metsät. Oulu on viimeinen henkäys ennen kuin arktinen alue alkaa. Siksi Oulussa on jotakin erityisen kiehtovaa”, Melchior sanoo.
Samalla hän pohtii, miten pohjoiselle luonnolle käy. Hänen mukaansa pohjoisen ihmiset saattavat kokea ilmastonmuutoksen kenties kaikkein voimakkaimmin.
The Logos -ääniteos on osa Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 Lumo Art & Tech -kokonaisuutta, joka yhdistää taiteen ja teknologian. Melchiorin mukaan taide ja teknologia eivät ole toistensa viholliset, vaan ne auttavat toinen toistaan pääsemään uudelle tasolle.
"Ääniteknikot olivat aikanaan paikalla, kun Beatlesilta kysyttiin, millaiseen muotoon he musiikkinsa haluaisivat. Näin syntyivät modernit äänitysstudiot.”
Andrew Melchiorin äänitaideteos julkistetaan pääsiäisenä 4.4. kello 21 Oulun tuomiokirkossa. Julkistuksen jälkeen teos on koettavissa päivittäin 5.4.–31.12.2026 klo 12–13. Kesäkaudella (toukokuun lopusta syyskuun alkuun) laajennetut aukiolot klo 10–20.
Korjattu 26.3. kello 18.47: Äänitaideteoksen päivämäärä ja kellonaika korjattu.