Mikä taho siunaa Suomen rahojen saa­mi­sen, mitä lukuja el­vy­tys­tar­peen osoit­ta­mi­sek­si vaa­di­taan? – sel­vi­tim­me, mitä EU-el­py­mis­ra­ho­jen jaossa ta­pah­tuu seu­raa­vak­si

Jos yksi tai useampi jäsenmaa katsoo, että tavoitteiden tyydyttävästä saavuttamisesta on vakavasti poikettu, ne voivat pyytää asian käsittelyä Eurooppa-neuvostossa. Kuva on Brysselistä maanantailta

Kuva: JOHN THYS / POOL

Suomi on saamassa EU:n elpymisrahastosta kolmen vuoden aikana 3,2 miljardia euroa. Rahoitusta voi hakea vuoden 2021 alusta alkaen.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) Eurooppa-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto vastasi kysymyksiin siitä, mitä seuraavaksi on edessä.

– Eurooppa-neuvosto on tehnyt nyt asiasta poliittisen päätöksen. Seuraavaksi yksityiskohtaisten asetusten viimeistelyä jatketaan ministerineuvostossa. Näiden asetusten pohjalta toteutetaan politiikkaohjelmat.

– Monivuotista rahoituskehystä ja elpymisvälinettä koskevat päätökset vaativat vielä sekä Euroopan parlamentin että jäsenmaiden parlamenttien hyväksynnän.

– Samoin hyväksytään omia varoja koskeva päätös, joka ohjaa sitä, kuinka paljon jäsenmailta pyydetään varoja unionin toiminnan rahoittamiseen. Tätä summaa ollaan nostamassa elpymisvälinettä varten.

– Tähän työhön menee loppuvuosi. Elpymisvälineeseen kuuluvat ohjelmat ovat rahoitettavissa vuoden 2021 alusta, kunhan asetukset on hyväksytty.

– On tärkeää, että päätös saatiin tehtyä nyt heinäkuussa. Aloimme lähestyä jo kriittisiä rajoja siinä, ehditäänkö asetukset käsitellä ja ratifioida kansallisessa lainsäädännössä ennen vuoden vaihtumista.

– Suomessa ryhdytään valmistelemaan kansallista suunnitelmaa, jossa esitetään uudistus- ja investointiohjelma vuosiksi 2021–2023.

– Koska elpymisrahasto on uusi väline, on Suomessa sovittava tarkemmin vielä siitä, miten muut ministeriöt valtiovarainministeriön ohella otetaan valmisteluun mukaan.

– Rahoitus kanavoidaan julkisten instituutioiden kautta normaalien, kutakin välinettä tai ohjelmaa koskevien hakujen ja menettelyjen kautta. Tämän yksityiskohtaisemmin ei voi vielä vastata, sillä periaatteet vaihtelevat niin laajasti eri ministeriöiden hallinnoimissa ohjelmissa.

– Suomi käyttää lähtökohtaisesti avustusrahaa, koska Suomella on joka tapauksessa mahdollisuus hakea itse markkinoilta edullisilla ehdoilla tarvitsemansa rahoitus. Elpymisvälineen lainat kiinnostanevat niitä maita, joille nämä lainaehdot ovat edullisemmat.

– Pääasialliset mittarit ovat bruttokansantuotteen muutos ja työttömyysluvut.

– EU:n maksatussääntöjen mukaan päätökset elpymisrahoista on tehtävä vuosien 2021–2023 aikana. Rahoja voi käyttää tätä pitempäänkin hankkeiden toteuttamiseen.

– Heti kun EU:n puolelta ja jäsenvaltiossa asetukset on hyväksytty ja muut päätökset tehty, on rahoitus haettavissa.

– Se, kuinka nopeasti kukin maa saa hankkeensa ja päätöksenteon valmisteltua, on niistä itsestään kiinni.

– Suunnitelmien arviointia ohjaavat pitkälle ne samat tavoitteet, jota Euroopan unionin politiikassa on haluttu edistää. Tällaisia ovat nyt muun muassa ilmastonmuutoksen vastaiset toimet ja digitalisaation edistäminen.

– Jäsenmaiden tulee suunnitelmissaan osoittaa, että ne täyttävät annetut ehdot. Näitä suunnitelmia komissio ja jäsenvaltiot arvioivat.

– Suomi on neuvotteluissa koko ajan painottanut, että paras mahdollinen hyöty saadaan, kun lisäsatsaus käytetään uuden politiikan edistämiseen.

– Euroopan komissio arvioi maiden suunnitelmat kahden kuukauden kuluessa niiden toimittamisesta.

– Sen jälkeen ministerineuvosto hyväksyy komission tekemät arvioinnit. Myönteisen arvioinnin saaminen edellyttää sitä, että annetut tavoitteet on saavutettu tyydyttävällä tavalla.

– Jos yksi tai useampi jäsenmaa katsoo, että tavoitteiden tyydyttävästä saavuttamisesta on vakavasti poikettu, ne voivat pyytää asian käsittelyä Eurooppa-neuvostossa.

– Tämä muotoilu on hyväksytty huippukokouksessa. Osa jäsenvaltiosta painotti, ettei voida luottaa vaan komission päätöksiin, vaan jäsenvaltioilla tulee olla mahdollisuus käsitellä asiaa ministerineuvostossa ja tarvittaessa myös Eurooppa-neuvostossa.

– Eurooppa-neuvosto päättää yksimielisesti koko EU:n rahoituskehyksestä. Muodollisesti asiasta voisi päättää ministerineuvostossa. Asian merkittävyyden vuoksi näin ei tehdä, vaan asia viedään Eurooppa-neuvostoon saakka.

– Muodolliset päätökset tehdään normaalisti eri EU-neuvostoissa sen mukaan, mikä minnekin kuuluu. Esimerkiksi maatalousasioita käsitellään maatalous- ja kalastusneuvostossa.

– Niiden asetusten osalta, jotka vaativat Euroopan parlamentin hyväksyntää, puheenjohtajamaa Saksa neuvottelee lopullisesta ratkaisusta.

– Kun kaikki on valmisteltu, tehdään asiasta päätökset vielä kansallisella tasolla, Suomessa eduskunnassa.