Mikä taho siunaa Suomen rahojen saa­mi­sen, mitä lukuja el­vy­tys­tar­peen osoit­ta­mi­sek­si vaa­di­taan? – sel­vi­tim­me, mitä EU-el­py­mis­ra­ho­jen jaossa ta­pah­tuu seu­raa­vak­si

EU-huippukokouksessa saatu päätös syntyi kreivin aikaan. Jos sopu monivuotisesta budjetista ja elvytyspaketista olisi venynyt vielä myöhäisemmäksi, ei tarvittavia asetuksia olisi ehditty käsitellä ja ratifioida kansallisessa lainsäädännössä ennen vuoden vaihtumista. Vaikka päätös saatiin, ennen miljardien tuloa Suomeen vaaditaan vielä monta kokousta ja päätöstä. Suomea kiinnostaa EU:n elvytyspaketissa avustusraha, sillä lainaa se saa edullisilla ehdoilla markkinoilta itsekin.

Jos yksi tai useampi jäsenmaa katsoo, että tavoitteiden tyydyttävästä saavuttamisesta on vakavasti poikettu, ne voivat pyytää asian käsittelyä Eurooppa-neuvostossa. Kuva on Brysselistä maanantailta
Jos yksi tai useampi jäsenmaa katsoo, että tavoitteiden tyydyttävästä saavuttamisesta on vakavasti poikettu, ne voivat pyytää asian käsittelyä Eurooppa-neuvostossa. Kuva on Brysselistä maanantailta
Kuva: JOHN THYS / POOL

Suomi on saamassa EU:n elpymisrahastosta kolmen vuoden aikana 3,2 miljardia euroa. Rahoitusta voi hakea vuoden 2021 alusta alkaen.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) Eurooppa-asioiden alivaltiosihteeri Jari Luoto vastasi kysymyksiin siitä, mitä seuraavaksi on edessä.

Mitä EU tekee seuraavaksi elpymisrahan suhteen?

– Eurooppa-neuvosto on tehnyt nyt asiasta poliittisen päätöksen. Seuraavaksi yksityiskohtaisten asetusten viimeistelyä jatketaan ministerineuvostossa. Näiden asetusten pohjalta toteutetaan politiikkaohjelmat.

– Monivuotista rahoituskehystä ja elpymisvälinettä koskevat päätökset vaativat vielä sekä Euroopan parlamentin että jäsenmaiden parlamenttien hyväksynnän.

– Samoin hyväksytään omia varoja koskeva päätös, joka ohjaa sitä, kuinka paljon jäsenmailta pyydetään varoja unionin toiminnan rahoittamiseen. Tätä summaa ollaan nostamassa elpymisvälinettä varten.

– Tähän työhön menee loppuvuosi. Elpymisvälineeseen kuuluvat ohjelmat ovat rahoitettavissa vuoden 2021 alusta, kunhan asetukset on hyväksytty.

– On tärkeää, että päätös saatiin tehtyä nyt heinäkuussa. Aloimme lähestyä jo kriittisiä rajoja siinä, ehditäänkö asetukset käsitellä ja ratifioida kansallisessa lainsäädännössä ennen vuoden vaihtumista.

"On tärkeää, että päätös saatiin tehtyä nyt heinäkuussa. Aloimme lähestyä jo kriittisiä rajoja siinä, ehditäänkö asetukset käsitellä ja ratifioida kansallisessa lainsäädännössä ennen vuoden vaihtumista."
Jari Luoto
Eurooppa-asioiden alivaltiosihteeri
Mitä Suomi tekee seuraavaksi?

– Suomessa ryhdytään valmistelemaan kansallista suunnitelmaa, jossa esitetään uudistus- ja investointiohjelma vuosiksi 2021–2023.

– Koska elpymisrahasto on uusi väline, on Suomessa sovittava tarkemmin vielä siitä, miten muut ministeriöt valtiovarainministeriön ohella otetaan valmisteluun mukaan.

Mitkä tahot voivat hakea tätä EU-rahaa?

– Rahoitus kanavoidaan julkisten instituutioiden kautta normaalien, kutakin välinettä tai ohjelmaa koskevien hakujen ja menettelyjen kautta. Tämän yksityiskohtaisemmin ei voi vielä vastata, sillä periaatteet vaihtelevat niin laajasti eri ministeriöiden hallinnoimissa ohjelmissa.

Saako Suomi rahaa avustuksina vai lainoina?

– Suomi käyttää lähtökohtaisesti avustusrahaa, koska Suomella on joka tapauksessa mahdollisuus hakea itse markkinoilta edullisilla ehdoilla tarvitsemansa rahoitus. Elpymisvälineen lainat kiinnostanevat niitä maita, joille nämä lainaehdot ovat edullisemmat.

Avustukset sidotaan siihen, miten koronakriisi on heikentänyt maan taloutta. Mitä lukuja tämän arvioinnissa käytetään?

– Pääasialliset mittarit ovat bruttokansantuotteen muutos ja työttömyysluvut.

Millä ajanjaksolla elpymisrahat käytetään?

– EU:n maksatussääntöjen mukaan päätökset elpymisrahoista on tehtävä vuosien 2021–2023 aikana. Rahoja voi käyttää tätä pitempäänkin hankkeiden toteuttamiseen.

Milloin rahaa voi aikaisintaan nähdä Suomessa?

– Heti kun EU:n puolelta ja jäsenvaltiossa asetukset on hyväksytty ja muut päätökset tehty, on rahoitus haettavissa.

– Se, kuinka nopeasti kukin maa saa hankkeensa ja päätöksenteon valmisteltua, on niistä itsestään kiinni.

Millaisiin hankkeisiin rahaa voi käyttää?

– Suunnitelmien arviointia ohjaavat pitkälle ne samat tavoitteet, jota Euroopan unionin politiikassa on haluttu edistää. Tällaisia ovat nyt muun muassa ilmastonmuutoksen vastaiset toimet ja digitalisaation edistäminen.

– Jäsenmaiden tulee suunnitelmissaan osoittaa, että ne täyttävät annetut ehdot. Näitä suunnitelmia komissio ja jäsenvaltiot arvioivat.

– Suomi on neuvotteluissa koko ajan painottanut, että paras mahdollinen hyöty saadaan, kun lisäsatsaus käytetään uuden politiikan edistämiseen.

"Suunnitelmien arviointia ohjaavat pitkälle ne samat tavoitteet, jota Euroopan unionin politiikassa on haluttu edistää."
Mitä tapahtuu, kun jäsenvaltio on tehnyt suunnitelman rahankäytöstä?

– Euroopan komissio arvioi maiden suunnitelmat kahden kuukauden kuluessa niiden toimittamisesta.

– Sen jälkeen ministerineuvosto hyväksyy komission tekemät arvioinnit. Myönteisen arvioinnin saaminen edellyttää sitä, että annetut tavoitteet on saavutettu tyydyttävällä tavalla.

– Jos yksi tai useampi jäsenmaa katsoo, että tavoitteiden tyydyttävästä saavuttamisesta on vakavasti poikettu, ne voivat pyytää asian käsittelyä Eurooppa-neuvostossa.

– Tämä muotoilu on hyväksytty huippukokouksessa. Osa jäsenvaltiosta painotti, ettei voida luottaa vaan komission päätöksiin, vaan jäsenvaltioilla tulee olla mahdollisuus käsitellä asiaa ministerineuvostossa ja tarvittaessa myös Eurooppa-neuvostossa.

Mikä päätöksentekoelin Suomen rahankäytön lopullisesti siunaa?

– Eurooppa-neuvosto päättää yksimielisesti koko EU:n rahoituskehyksestä. Muodollisesti asiasta voisi päättää ministerineuvostossa. Asian merkittävyyden vuoksi näin ei tehdä, vaan asia viedään Eurooppa-neuvostoon saakka.

– Muodolliset päätökset tehdään normaalisti eri EU-neuvostoissa sen mukaan, mikä minnekin kuuluu. Esimerkiksi maatalousasioita käsitellään maatalous- ja kalastusneuvostossa.

– Niiden asetusten osalta, jotka vaativat Euroopan parlamentin hyväksyntää, puheenjohtajamaa Saksa neuvottelee lopullisesta ratkaisusta.

– Kun kaikki on valmisteltu, tehdään asiasta päätökset vielä kansallisella tasolla, Suomessa eduskunnassa.

Tästä on kyse

EU-elvytyspaketissa jaossa 750 miljardia

EU-maiden johtajat löysivät sovun EU:n monivuotisesta budjetista ja elvytyspaketista varhain tiistaiaamuna Eurooppa-neuvoston kokouksessa.

750 miljardin euron suuruinen Next Generation EU -paketti rahoitetaan EU-maiden yhteisillä lainoilla, jotka laskee liikkeelle EU-komissio.

Elvytyksen tavoitteena on auttaa jäsenmaita toipumaan koronakriisistä.

Jäsenmaat voivat hakea elvytyspaketista avustuksia ja lainoja. Rahan saamisen vaatimuksena on, että maat laativat ja ottavat käyttöön EU:n tavoitteiden mukaiset elpymis- ja palautumissuunnitelmat.

Elpymisvälineen kautta rahoitetaan myös erilaisia EU-ohjelmia.

Näitä ovat talouden palautumiskykyä edistävä REACT-EU-väline (47,5 miljardia), tutkimusta ja innovaatioita rahoittava Horisontti Eurooppa (5 miljardia), InvestEU-ohjelma (5,6 miljardia), maaseudun kehittämisohjelma (7,5 miljardia), hillineutraaliutta edistävä oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) (10 miljardia) ja rescEU-pelastuspalvelumekanismi (1,9 miljardia).

Elpymisväline on voimassa kolme vuotta.

Suomi saa kolmen vuoden aikana noin 3,2 miljardia euroa.

Maksettavaa Suomelle tulee vuosien 2021–2058 aikana 6,6 miljardia.

EU-jäsenmaat maksavat lainat takaisin korotettuina jäsenmaksuina.