Met­sä­teol­li­suus haluaa hii­li­ja­lan­jäl­jen nä­ky­viin – nel­jän­nes muo­vi­tuot­teis­ta voi­tai­siin korvata puu­poh­jai­sil­la tuot­teil­la

Metsäteollisuus esittää sähköveron alentamista, jatkoa päästökauppakompensaatiolle sekä puurakentamisen tukemista.

Stora Enson teettämän selvityksen mukaan noin neljännes muovituotemäärästä voitaisiin korvata metsäteollisuuden puupohjaisilla tuotteilla. Stora Enso muuttaa vuoden 2020 aikana Oulun paperitehtaansa valmistamaan pakkauskartonkia. Arkistokuva.
Stora Enson teettämän selvityksen mukaan noin neljännes muovituotemäärästä voitaisiin korvata metsäteollisuuden puupohjaisilla tuotteilla. Stora Enso muuttaa vuoden 2020 aikana Oulun paperitehtaansa valmistamaan pakkauskartonkia. Arkistokuva.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Jos Pohjoismaissa kalakaupassa käytetyt noin 100 miljoonaa styrox-laatikkoa korvattaisiin aaltopahvipohjaisilla laatikoilla, saataisiin noin 100 000 henkilöauton suuruinen hiilidioksidipäästöjen vähenemä.

Tällä tavalla Stora Enson sidosryhmäjohtaja Timo Heikka haluaa osoittaa, miten metsäteollisuuden valmistamilla tuotteilla voidaan korvata käytössä olevia materiaaleja ja vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin.

Stora Enson teettämän selvityksen mukaan noin neljännes arkipäivän miljoonien tonnien muovituotemäärästä voitaisiin korvata metsäteollisuuden valmistamilla puupohjaisilla tuotteilla. Se tarkoittaa esimerkiksi muovipussien, muovipullojen, muovilaatikoiden, muovikuppien ja kansien korvaamista pääasiassa kartonkipohjaisilla tuotteilla.

– Tämä määrä voidaan korvata metsäteollisuuden kuitupohjaisilla tuotteilla heti ilman, että laatu- tai säilyvyysvaatimuksista tingitään, sanoo Heikka.

Hiilijalanjälkilaskelmat Stora Ensolle on tehnyt ruotsalainen Material Economics -niminen kestävän kehityksen laskemiin erikoistunut yritys.

Kolmasosa päästöistä pois

Metsäteollisuus haluaa nostaa esiin puupohjaisten tuotteiden kanssa kilpailevien tuotteiden hiilijalajäljen ja puupohjaisten tuotteiden valmistuksessa syntyvät vähäisemmät ilmastovaikutukset.

Se on teettänyt VTT:llä laskelman, jonka mukaan puupohjaisten tuotteiden kautta syntyvä hyöty olisi noin 16 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa eli yli kolmasosa Suomen kaikista hiilidioksidipäästöistä ja viisinkertaisesti metsäteollisuuden omat päästöt.

Tiedot Metsäteollisuus ry julkisti ilmastotiekarttansa yhteydessä keskiviikkona.

Tutkimusprofessori Ali Harlin VTT:stä on vastannut laskelmista.

– Puun lisääntyvä käyttö on yksi merkittävimmistä asioista, joilla Suomi voi vaikuttaa päästöihin globaalisti. Muualla ymmärretään Suomea paremmin, että metsäteollisuustuotteet ovat ympäristöystävällisiä, sanoo Harlin.

Toiveita hallitukselle investointien edellytyksistä

Ilmastotiekarttaan liittyy myös metsäteollisuuden halu vaikuttaa Sanna Marinin (sd.) hallituksen tuleviin linjauksiin. Hallitus on korostanut, että se ottaa kaikissa päätöksissään huomioon ilmastovaikutukset.

Metsäteollisuus on valmis investoimaan Suomeen, jos se voi täällä toimia kilpailukykyisesti suhteessa kilpailijamaihin.

Se tarkoittaa energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerholmin mukaan muun muassa sähköveron alentamista, päästökauppakompensaatiolle jatkoa ja puurakentamisen tukemista.

– Odotamme päättäjiltä hinkua investointeihin. Emme esitä utopioita, Fagerholm sanoo.

Nykyisellään metsäteollisuus tuottaa 176 euroa arvonlisää jokaisesta käyttämästään puukuutiometristä. Arvonlisää voidaan kasvattaa yli 10 prosenttia 200 euroon vuoteen 2035 mennessä, jolloin metsäteollisuuden kokonaisarvonlisä yltäisi 300 miljardiin euroon, laskee Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla metsäteollisuuden Ilmastotiekarttaan kuuluvassa selvityksessä.