Metsähallitus tiedotti aloittavansa metsäpeuran rotupuhtausaidan rakentamisen Puolangalta Ouluun. Rakennustyöt alkaisivat vuonna 2026. Ajatus on idioottimainen, mutta linjassa luonnosta vieraantumisen kanssa.
Metsäpeura on erityisesti yhtenäisten vanhojen havumetsien laji, joka talvisin kerääntyy suuriksi laumoiksi kuiviin kangasmetsiin syömään jäkälää. Kesäisin laji vaeltaa ja hajoaa pieniin ryhmiin syrjäisille soille ja näitä reunustaviin metsiin. Sellaisiin kuin esimerkiksi Olvassuo Puolangan, Utajärven ja Pudasjärven rajalla.
Kun Kainuun metsäpeura-aita Venäjän rajalta 5-tielle Hyrynsalmella valmistui vuonna 1996, sen lisäksi, että Kainuun peurojen tärkeät vasoma-alueet jäivät aidan pohjoispuolelle, poronhoitoalueella tapettiin vähintään sata sinne edelleen pyrkivää metsäpeuraa. Kaleva uutisoi tästä 20.11.2006.
Aidan valmistumisen ja aidan taakse edelleen pyrkivien peurojen tappamisen jälkeen vuosina 2001–2005 Kainuun metsäpeurapopulaatio romahti 1 700 peurasta 1 000:een. Nyt samaa virhettä ollaan toistamassa Suomenselän metsäpeurapopulaation kohdalla.
Luonnonvarakeskuksen laatiman vasallisten vaadinten elinympäristöjen ennustemallin mukaan suurin osa metsäpeuralle Suomessa parhaiten sopivista vasonta-alueista on jäämässä rakennettavan aidan pohjoispuolelle. Tuolla alueella elää jo nyt metsäpeuroja Olvassuon luonnonpuistossa saakka, ja nämä Oulujärven pohjoispuoliset suoalueet ovat olleet viime vuosina koko Suomen parhaita metsäpeurojen vasomisalueita.
Aidan rakentamisen myötä metsäpeurat menettävät myös kykynsä sopeutua ilmastonmuutokseen seuraamalla kohti pohjoista siirtyvää sopivaa elinympäristöä. Vuonna 2023 julkaistussa maa- ja metsätalousministeriön tilaamassa ja Suomen riistakeskuksen laatimassa metsäpeurakannan hoitosuunnitelmassa ilmastonmuutosta ei mainita lainkaan: virkamiehet suunnittelevat metsäpeurakannan hoitoa kuplassa, jossa ilmastonmuutosta ei ole. Nyt rakennettava aita on luonnollista jatkumoa vieraantumiselle.
Metsäpeuran elinympäristöä aidan eteläpuolella nakerretaan vauhdilla. Suuren julkisuuden saanut Muhokselle ja Kainuuseen suunniteltu Googlen datakeskus on malliesimerkki metsäpeuran kurjistamisesta: datakeskuksen keskeinen osa on oleva tuulivoimapuisto. Esimerkiksi Googlen Haminan datakeskus ostaa 60 prosenttia Kajaaniin ja Pyhännälle keskelle metsäpeurojen kesäisiä laidunalueita rakennetun Piiparinmäen tuulivoimapuiston tuottamasta sähköstä.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomeen suunniteltu tuulivoimarakentaminen voi toteutuessaan vaarantaa 65 prosenttia Suomenselän metsäpeurojen tärkeistä vasomisalueista. Kansainvälisen uhanalaisuusarvioinnin kriteeristöllä pelkästään tämä heikennys metsäpeuran elinympäristössä tekee lajista erittäin uhanalaisen. Metsäpeura näivettyy kohti sukupuuttoa elinympäristöjen muokkaamisen ja ilmastonmuutoksen seurauksena.
Metsäpeuraa voidaan suojella vain lopettamalla poronhoito Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta. Aidan rakentaminen on idioottimaista.
Antti Haataja
tietokirjailija,valokuvaaja
Sipoo/Sotkamo