Metsäkanalintujen kannat ovat kasvussa jo neljättä vuotta peräkkäin, tiedottaa Luonnonvarakeskus (Luke). Varsinkin pyyn kannat ovat kasvaneet lähes koko maassa.
Erityisesti Oulun ja Kainuun seudulla on laskettu paljon poikasia. Poikasten määrä ja poikueiden koot ovat pitkän aikavälin keskiarvon tuntumassa tai sen yläpuolella.
Lämmin alkukesä oli poikasten selviytymisen kannalta otollinen, kertoo Luken erikoistutkija Andreas Lindén.
− Jännitti kuitenkin nähdä, miten tämän kesän äärimmäiset helteet vaikuttivat tilanteeseen. Poikueet näyttävät selvinneen kuitenkin hyvin, Lindén kertoo.
Metson ja teeren kantojen muutos vaihtelee melko paljon alueittain. Keskimäärin suunta on kuitenkin kasvava.
Pyyn kannat puolestaan jatkavat selkeää kasvua lähes koko maassa. Keskimäärin tiheys on kasvanut jopa kolmanneksen viime vuodesta ja on nyt useilla alueilla lähellä pitkäaikaista keskiarvoa.
Riekkokanta kasvaa maltillisesti runsaimmilla boreaalisilla metsäalueilla Lapissa, Kainuussa ja Oulussa. Etelämpänä kannat sen sijaan taantuivat hieman tai pysyivät vakaina.
Pyy ja riekko luokiteltu vaarantuneiksi
Vuoden 2019 uhanalaisuusarviossa pyy ja riekko luokiteltiin vaarantuneiksi. Lajit ovat näyttäneet palautumisen merkkejä pahimmasta aallonpohjasta, joka oli vuosina 2016–2017.
Lajit kärsivät muun muassa laajamittaisesta soiden ojituksesta. Lisäksi talvesta kevääseen valkoisen höyhenpeitteen omaava riekko kärsii myös ilmastonmuutoksen aiheuttamasta vuosittaisen lumipeiteajan vähenemisestä.
– Ilahduttavasta kannankasvustaan huolimatta arvioin, että riekko ei enää palaa pesimään esimerkiksi Suomen etelärannikolle, josta se on paikallisesti kuollut sukupuuttoon, toteaa Lindén.
Luke arvioi metsäkanalintujen kantojen kokoa vuosittain kolmen henkilön avoriveissä toteutettavana riistakolmiolaskentana. Laskennat tehdään paljolti vapaaehtoisten voimin.
Ylä-Lapin tunturialueilla tehdään erillisiä kanakoira-avusteisia riekkolaskentoja, joiden tulokset valmistuvat myöhemmin ja esitellään erillisessä raportissa.