Oulun tulevien asuntomessujen omakotialueelle Toppilansaareen haetaan vanhaan satamaan sopivaa karheaa ilmettä. Kun tontit lokakuussa jaettiin, saivat liian hienot luonnokset jäädä syrjään. Liian hienoiksi luokiteltiin esimerkiksi hakemukset, joissa salmi oli ymmärretty huvivenesatamaksi.
"Pientaloalueille haettiin jotain kansanomaisempaa ja karheampaa", kuvailee "tuomariston" työtä johtanut rakennusvalvonnan tarkastusarkkitehti Esa Kauppi. Hyvänä esimerkkinä Kauppi pitää arkkitehti Juha-Paavo Mikkosen suunnittelemaa yksinkertaista ja konstailematonta taloa, jossa betoniseinien päällä on puusäleikkö.
"Se pisti heti silmään", kertoo Kauppi ja uskoo, että juuri tästä talosta saattaa tulla yksi niistä, joita Oulun asuntomessuille erityisesti tullaan katsomaan.
Tontin luovutuksen jälkeen Esa Kauppi on tehnyt rakentajille ohjausohjelman, jossa tontteja tarkastellaan kortteleittain ja verrataan katujulkisivuja ja ylipäätään muutakin yhteensopivuutta.
Tavoite on, ettei mitään tarvitsisi sovitella enää työmaavaiheessa.
Tonttien saajat valitsi raati, johon Kaupin lisäksi kuului kaksi muuta kaupungin omaa arkkitehtiä eli kaavoitusarkkitehdit Timo Lajunen ja Kay Bierganns sekä Osuuskunta Suomen Asuntomessujen uusi toimitusjohtaja, arkkitehti Pasi Heiskanen.
Hakemuksista rakennettiin kokonaisuutta "nimettöminä" eli hakijat numeroitiin, jolloin pääosassa olivat nimenomaan luonnokset, eivät niiden takana olleet nimet. Hakemuksissa oli vaadittu jo melko pitkälle meneviä suunnitelmia rakennuksista ja piha-alueesta sekä pääsuunnittelijan ja rakentajan tai rakennuttajan nimeämistä.
Erilaisia samanlaisia
Koska messuille mennään katsomaan nimenomaan erilaisia taloja, oli lähtökohtana, ettei yhtenäisyys voi mennä kovin pitkälle. Kun vanhan sataman henki luonnostaan tuli ideaksi kääntyikin monipuolisuus eduksi. "Karheus teki rakennukset ikään kuin saman nimisiksi ja alueesta tuli sittenkin yllättävän yhtenäinen", arvioi Kauppi.
Valintaperusteita oli kolme: suunnittelun laatu, innovaatiot ja toteutettavuus. Yksinkertaiset ratkaisut olivat yleensä parhaiten toteutettavia. Innovaatioissa korostuivat valoon liittyvät hyvät suunnitteluratkaisut.
"Valohan nyt ei ole niin kovin abstrakti asia. Kun aurinko paistaa, se paistaa yleensä joko liikaa tai liian vähän. Nyt haluttiin valoa asuntoihin."
Tämä taas tietää isoja lasipintoja. Niinpä haussa olivatkin erilaiset ratkaisut, joilla auringonvaloa on osattu suodattaa.
Kun luonnosten takaa ruvettiin etsimään nimiä, valittujen takaa paljastui aika oululainen arkkitehtijoukko: yhtä lukuunottamatta kaikki olivat Oulusta. Poikkeuksen teki vain ylivieskalainen Jarmo Paloranta. "Voi sanoa, että puolet on kokeneita ja toinen puoli nuoria, alle 50-vuotiaita arkkitehtejä", naurahtaa Kauppi.
Kokeneemmasta päästä ovat sellaiset tunnetut arkkitehtinimet kuin Veli Karjalainen, Seppo Huttu-Hiltunen ja Juha Paldanius.
Tontit oli jo etukäteen määritelty puutalokortteleihin ja kivitalokortteleihin ja niille oli jo etukäteen annettu tiettyjä rakentamistapaohjeita.
Noin puolet tontinsaajista sai sellaisen tontin, jota ensisijaisesti haki, kertoo messujen projektipäällikkö Raija-Leena Ahtola-Marks. Tonttihakemuksia tuli 51 ja tontin sai 24 rakentajaa.
Ulkopaikkakuntalaisena Ahtola-Marks nostaa Oululle hattua loistavasta ohjaustyöstä ja kiittelee erityisesti rakennusvalvonnan panosta. "Tässä suhteessa Oulu ihan uranuurtaja messurakentamisessa."