Aluevaalit: Alue­hal­lin­non teh­tä­viä ei tule tehdä toi­sel­la kädellä hui­tais­ten

Aluevaalit: Etsi Kalevan alue­vaa­li­ko­nees­ta sopiva ehdokas

Me­dia­tie­dot: Hal­li­tus­puo­lueet so­pi­neet ke­hyk­sen ylit­ty­mi­ses­tä 500 mil­joo­nal­la eurolla vuonna 2023 – Tur­peel­le tulossa tukea

Helsinki

STT:n tietojen mukaan hallituspuolueet ovat sopineet, että ensi vuonna menokehys ylittyy 900 miljoonalla eurolla. Vuonna 2023 ylitys olisi 500 miljoonaa.

Alun perin keskustan tavoitteena oli, että vuonna 2023 pitäisi palata yhdessä sovittuun menokehykseen.

Vuonna 2023 täytyisi tehdä tiettävästi tehdä noin 370 miljoonan euron sopeutustoimet.

Hallitus tavoittelee STT:n tietojen mukaan 75 prosentin työllisyysastetta ja velkasuhteen kasvun taittumista vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Aiemmin tavoite velkasuhteen kasvun taittumisesta on ollut vuosikymmenen loppu.

Sovittu työllisyyskokonaisuus sisältää tiettävästi jo hyväksytyn listan työllisyyden ministeriryhmän valmistelun mukaisista toimista. Niiden tavoitteena on saada 42 000–52 000 uutta työllistä. Hallituskauden loppuun mennessä tultaisiin tekemään päätöksiä työllisyystoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla.

Lisäksi esimerkiksi turpeen tukipaketin rahoituksesta ja lattiahintamallista olisi tiettävästi löydetty sopu.

Myös muut mediat ovat kertoneet sovun sisällöstä.

Marin: Kaikki ovat joustaneet

Hallituspuolueiden johtoviisikko pääsi yli viikon neuvottelujen päätteeksi vihdoin sopuun kehysriihen keskeisistä kysymyksistä. Tarkemmin hallituksen on tarkoitus avata päätöksiä torstaina, kun kaikista yksityiskohdista on sovittu.

Neuvottelut tulevien vuosien taloudenpidosta on tarkoitus viedä päätökseen tänään ja huomenna. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi neuvotteluiden etenemisestä Kesärannassa muun johtoviisikon kanssa alkuiltapäivästä.

– Uskon, että hallitus jatkaa tämänkin puoliväliriihen yli, sanoi Marin sanoi.

Hän kuvaili kaikkien tulleen neuvotteluissa toisiaan vastaan.

– Kaikki ovat joustaneet, kaikki ovat lähteneet hakemaan yhteistä ratkaisua. Tahtoa on ollut. Se näkyy nyt siinä, että ratkaisu ollaan saavuttamassa.

Keskeisin erimielisyys hallituspuolueiden välillä on liittynyt siihen, millä aikataululla ja miten Suomi palaa aiemmin sovittuun menokehykseen eli kohti normaalimpaa taloudenpitoa mittavan korona-ajan velkaantumisen jälkeen. Kokonaisuuteen liittyvät myös toimet työllisyyden parantamiseksi sekä kysymys turvealan tukemisesta.

Saarikko: Harvoin elämä on täydellistä

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikon mukaan kehysriihineuvotteluissa löydetty sopu ei ole täydellinen. Hän lisää, että "harvoin elämä on".

Hänen mielestään on tärkeää, että hallitus pystyy kuitenkin lähettämään viestin, että se kykenee tekemään ratkaisuja.

– Ei hallituksessa koskaan tule olemaan sellaista tilannetta, että olisimme täydellisen yksituumaisia. Mutta kun löytää riittävät yhteiset nimittäjät ja muistaa sen itseisarvon, mitä vakaus merkitsee, päädyimme tähän ratkaisuun myös omassa puolueessani. Siksi, että uskomme sen olevan Suomen etu, hän sanoi.

Hän kiitti pääministeriä ratkaisuhakuisuudesta.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoi hänkin hallituksen jatkon olevan kaikkien suomalaisten etu.

– Suuret kiitokset pääministerille kärsivällisyydestä ja kaikille kollegoille siitä, että me voimme antaa koko kansalle tiedon siitä, että hallitus pysyy kasassa.

Keskustan ryhmä näytti vihreää valoa

Keskustan eduskuntaryhmä linjasi aiemmin tänään neuvotteluiden jatkamisesta. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan ryhmälle oli tärkeää, että taloutta hoidetaan vastuullisesti ja että talouspolitiikan pitkästä linjasta pidetään kiinni.

– Keskustelussa nousi lisäksi esille, että Suomessa harjoitettavan ilmastopolitiikan pitää olla sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää ja sen pitää olla reilua kaikille väestöryhmille.

Ryhmä pitää hänen mukaansa tärkeänä, että Suomen vakaus säilyy ja koronatilanne hoidetaan.

Saarikko kertoi keskustelleensa pääministeri Marinin kanssa kahden kesken sen jälkeen, kun lähti Säätytalon neuvotteluista myöhään tiistai-iltana. Vielä alkuyöstä talon portailla Saarikko kertoi toimittajille, ettei tiedä, miten tulisi käymään.

Koronaepidemian takia talouden lähtökohdat ovat hyvin erilaiset kuin Marinin hallituksen aloittaessa loppuvuodesta 2019. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) onkin kuvannut nyt käytyjä kehysriihineuvotteluita hallitusneuvotteluiden kaltaisiksi.

Turpeelle on Iltalehden mukaan tulossa lisätukea yhteensä 70 miljoonaa euroa ja sen verotus muuttuu.

– Yritykset saavat kompensaatiota toimintansa hallitusta alasajosta ja turpeen käyttö energiakäytössä jatkuu hallituksen sopiman aikataulun puitteissa, kertoi kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) tiedotteessaan.

Useat mediat ovat kertoneet sovun sisällöstä. Muun muassa Yle kertoi kehyksien ylittämisestä vuonna 2023.