Olen ollut kahden mediatieteellisen some-keskustelun aiheena puolentoista vuoden aikana, joihin on osallistunut hämmentävän paljon kirjoittajia.
Elokuvaohjaaja Jean-Luc Godard oikeastaan aloitti sosiaalisen median Mosambikin projektillaan 1977–1978. Projektin tarkoitus oli auttaa Mosambikin valtion hallitusta rakentamaan paikallinen Yleisradio. Vain pieni osa Mosambikin väestöstä oli tuolloin katsonut televisiota tai elokuvia.
Hankkeen idea oli se, että kaikille mosambikilaisille annettaisiin mahdollisuus tuottaa sisältöä "Mosambikin yleisradioon" opettamalla heille elokuvavälineistön käyttöä. Godardin projekti, joka epäonnistui, aloitti somen, johon jokainen suomalainen ja mosambikilainen voi tuottaa sisältöä. Godard on TikTokin isä.
Omalla kohdallani mediakohut ovat liittyneet loppuvuodesta 2023 ensinnäkin ohjaamaani Lauri Törhösen väitöskirjaan, jolla pyrittiin tuomaan työelämälähtöisyyttä mediatutkimukseen. Törhönen on elokuvaohjaaja, joka on muun muassa saanut kaksi elokuvan valtionpalkintoa. Törhösen väitöskirja on Suomen digitaalisesti ladatuin 35 817 latauksella. Sen arvostelu on vielä kesken.
Toinen kohu liittyi kansalaisaktivismia käsitelleeseen luentosarjaan. Aloitusluento aloitettiin keskustelulla, jossa oli mukana minun lisäkseni kaksi kutsuttua luennoitsijaa: mediataiteilija Teijo Pellinen, joka esitteli Northern Luminance -hankkeessa tuotettuja animaatioita osana hankkeen tiedotusta, ja taiteilija Sini Kunnas, joka esitteli Brittiläisen kansainyhteisön Samoa-projektia.
Oma roolini oli kommentoida animaatioita, jotka ovat rakennettuja tekstikollaaseja, joissa sanat lipuvat toistensa päältä. Yksi niistä Godardista.
Roolini oli havainnollistaa Sigmund Freudin teosta Arkielämämme psykopatologiaa animaatioiden tulkinnassa kertomalla, mitä minulle tulee niistä mieleen, ja peilaamalla psykoanalyyttisesti miten ne liittyvät kansalaisaktivismiin eri aikoina ja nykyisessä sotapsykoosissa. Miksi rauhanliikettä ei ole pro-Ukraina liikkeen rinnalla näkyvästi niin kuin vaikka hipeillä oli suhteessa Vietnamiin. Miksi toisinajattelu on kaventunut?
Luento keskeytettiin, kun olimme siirtymässä Rosa Luxemburgiin ja Äänislinnaan.
Luento, jossa oli noin 20 kuuntelijaa ja 30 verkossa, saavutti joidenkin meistä riippumattomien bootleg-taltiointien kautta ja vain hetkeä myöhemmin surrealistisesti editoituna 27 000 kuulijaa ja katsojaa. Asia välittyi heti myös Suomen päämedioille, ja soittoja alkoi tulla ja luennosta tehtiin skandaali.
Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu Suomen perustuslain 16 pykälän kolmannessa momentissa. Tieteen vapauteen kuuluu sen harjoittajan oikeus valita tutkimusaiheensa ja menetelmänsä. Työtuomioistuin on päätöksessään todennut, että myös taiteessa tulee vallita ilmaisun ja menetelmien vapaus, joka osaltaan edistää ja monipuolistaa yhteiskunnallista keskustelua.
Mauri Ylä-Kotola
mediatieteen professori, Rovaniemi