Hylättyjen äänien suuri määrä ja epäselvyydet ääntenlaskussa puhuttavat Kainuun maakuntavaalien tiimoilta vielä pitkään. Koska äänten laskutavan määrittelevä maakuntakokeilulain pykälän tulkinta ei ole yksiselitteinen, saattaa vaali poikia myös valituksia.
Oulun hallinto-oikeuteen oli tiistaina hieman ennen viraston sulkemista saapunut vain yksi, jo etukäteen tiedossa ollut valitus. Ehdokkaana ollut Eero Seppänen on valittanut ennakkoäänestysmahdollisuuden rajaamisesta vain Kainuuseen. Oikeusministeriön vaalipäällikkö Kari Jääskeläisen mukaan valituksia voi hyvinkin tulla lisää. Pahimmassa tapauksessa vaalitulos vahvistetaan vasta tuomioistuimessa.
Virhe ääntenlaskussa syntyi, koska oikeusministeriön Tieto-Enatorilta tilaama laskentaohjelma oli laadittu niin, että kotikunnassa annettu äänimäärä ratkaisi vaalin. Kainuussa pidettiin selvänä, että vaali ratkaistaan kokonaisäänimäärän mukaan. Vastuuta virheestä ei ole ottanut kukaan, on puhuttu vain harmittavasta sattumasta ja väärinkäsityksestä.
Kainuussa ynnäiltiin jo maanantaina, että lähes 1 300 äänen hylkäys saattoi hyvinkin viedä keskustalta ehdottoman enemmistön maakuntavaltuustossa. Lisäpaikka jäi nyt alle 20 äänen päähän. Suurin osa hylätyistä äänistä näyttää syntyneen niin, että äänestäjät ovat sekoittaneet kunnallis- ja maakuntavaalien äänestysliput keskenään.
Ydin hukassa
Puolangan kahden kiintiöpaikan toinen täyttäjä, keskustan Antti Ervasti sanoo, että vaikka oma äänisaalis olikin komea, vaalisotkuista jäi suuhun vähän tympeä maku.
"Järjestelmä oli liian monimutkainen. Vaali, jossa kunnilla ei olisi kiintiöitä saattaisi olla hyvä. Asiaa pitää kuitenkin vielä mietiskellä ennen seuraavia vaaleja. Ikävintä on kuitenkin, että vain noin puolet kainuulaisista viitsi äänestää. Kylillä ajatellaan kai niin, ettei heidän elämässään mikään muutu, oli päättämässä kuka tahansa", Ervasti tuumii.
Ervastin mielestä maakuntavaltuuston kokoonpano on hyvä. Keskustalta pois luiskahtanut ehdoton enemmistö saattaa vain vapauttaa ilmapiiriä ja innostaa kaikkia valittuja tulokselliseen työhön maakunnan parhaaksi.
"Asioita ei ratkaista ryhmittymien mukaan. Vielä isompi haaste on, että kuntarajat pitää nyt unohtaa. Kajaanilaisen maakuntavaltuutetun pitää osata ajatella Puolangan perukalla asuvan etua ja pienen kunnan edustajalta pitää löytyä ymmärrystä kaupunkilaisten tarpeille".
Ervastin mielestä rivikainuulaisille ei ole tehty tarpeeksi hyvin selväksi maakuntakokeilun ydintä: palvelut yritetään tuottaa nykyistä keveämmällä hallinnolla. Siten voidaan saada panoksia elinkeinojen kehittämiseen. Se taas on Kainuun elämän ja kuoleman kysymys.