Avoimuusrekisterin tietoihin pohjautuva Kalevan uutinen nosti keskikesällä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät (PPY) maakunnan ahkerimmaksi lobbaajaksi. PPY:n toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen on iloinen siitä, että avoimuusrekisteri toi näkyväksi yrittäjäyhdistyksen tekemän vaikuttamistyön aktiivisuuden ja laajuuden.
”Ihmiset heräsivät huomaamaan, miksi me yrittäjäyhdistyksenä ylipäätään olemme olemassa. Uutinen teki näkyväksi, miten kovasti me PPY:ssä teemme töitä yrittäjien eteen”, Kolehmainen sanoo.
Avoimuusrekisteriin on kirjattu lainsäätäjiin kohdistuvan epävirallinen vaikuttaminen. Sellaiseksi voidaan laskea esimerkiksi PPY:n 2–3 kertaa vuodessa kokoontuva vaikuttajaverkosto, jonne on kutsuttu mukaan alueen kansanedustajien lisäksi myös muut yrittäjille tärkeät sidosryhmät Pohjois-Pohjanmaalla.
”Kaikki maakunnan kansanedustajat on kutsuttu mukaan, mutta käytännössä heistä ehtii paikalle 1–6 kansanedustajaa. Kokouksissa tuodaan esille yrittäjän tarpeita, haasteita ja yrittämisen tilannekuvaa maakunnassa”, PPY:n hallituksen puheenjohtaja Risto Huovinen tarkentaa.
Kerran vuodessa PPY:n hallitus kutsuu nimikkoyrittäjät ja alueen kansanedustajat vaihtamaan kuulumisia molempiin suuntiin, kuulemaan yrittäjille tärkeistä asioista ja ajankohtaisista poliittisista asioista.
Kiireisten kansanedustajien suuntaan PPY tekee tiivistä yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulun kaupungin, Oulun kauppakamarin ja Oulun yliopiston kanssa.
”Silloin kokoontumisten agendalla on esimerkiksi työmarkkinauudistuksen, Pohjoisen ohjelman tai Pohjois-Pohjanmaan elinvoimalupauksen kaltaisia asioita”, Kolehmainen kertoo.
Kaikki tämä kertoo, että PPY:n tekemä yrittäjien eteen tekemä vaikuttamistyö ei ole satunnaista, vaan hyvin suunniteltua ja systemaattista.
Päätyö tehdään kunnissa
Lainsäätäjiin kohdistuva vaikuttaminen on vain pieni osa PPY:n tekemästä työstä. Suomen Yrittäjien aluejärjestönä PPY:n toiminta keskittyy yrittäjien olosuhteiden parantamiseen Pohjois-Pohjanmaan alueella.
PPY:llä on 26 paikallisyhdistystä, joiden tärkein keskustelukumppani on oma kunta. PPY on ollut paikallisyhdistysten apuna esimerkiksi kunnan elinkeinopolitiikan kehittämisessä.
”Kuntien ja yrittäjien välistä yhteistyötä ja yhteisymmärrystä kehitetään kutsumalla yrittäjät ja kuntapäättäjät keskustelemaan jonkun paikallisen ja ajankohtaisen teeman äärelle. Puheissa on esimerkiksi yrittäjyys ja kunnan elinkeinopolitiikka. Jokaisen yrityksen kotikunta on ensisijainen toimintaympäristö, jossa kunnan pitäisi olla varmistamassa mahdollisimman hyvää yritystoimintaa”, Huovinen selvittää.
Yrityksen kannalta kunnan elinkeinopolitiikka on tärkeää.
”Se sanelee yrityksen toimintaympäristön. Investoidaanko alueeseen, rakennetaanko siellä uutta, uudistuuko kunta jollakin tavalla tai onko kuntakeskus sellainen, että se mahdollistaa palveluiden kehittymisen. Nämä ovat yrityksen kannalta tärkeitä asioita. PPY haluaa olla paikallisyhdistysten kautta mukana kuntien ja yritysten välisessä keskustelussa tuomassa yrityksen näkökulmaa kaikkeen päätöksentekoon”, Kolehmainen sanoo.
Kuntien elinkeinopolitiikan onnistumista mitataan joka toinen kevät kuntabarometrissa. PPY kiertää kertomassa kyselyn tulokset Pohjois-Pohjanmaan jokaisen kunnan elinkeinoasioista vastaaville.
Sinnikkäästi yhteistyötä Pohteen suuntaan
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde on PPY:lle suhteellisen tuore ja haastava, mutta tärkeä kumppani. Haastavuus syntyy osapuolten erilaisista lähestymistavoista, mistä huolimatta PPY yrittää sinnikkäästi rakentaa yhteistyötä Pohteen kanssa.
”Pohde haluaa tuottaa palvelut itse sen sijaan että se hyödyntäisi yritysten valmiita palveluita. Taustalla on strateginen kysymys, mikä on yrittäjyyden rooli palveluiden tuottamisessa. Strategisen linjan päättää Pohteen valtuusto”, Huovinen valottaa.
Marjo Kolehmainen lupaa, että PPY yrittää jatkossakin päästä hyvässä hengessä mukaan keskusteluihin Pohteen kanssa.
PPY:llä on jäseninä tällä hetkellä noin 300 sosiaali- ja terveyspalvelujen yrittäjää ja lisäksi paljon yrityksiä, jotka tuottavat hyvinvointialueelle tukipalveluina kuljetuksia, varastointeja ja kaupan palveluita. Kun Pohde ilmoittaa tuottavansa tukipalvelut itse, se vie pohjan pois yritysten toiminnalta.
”Olemme yrittäneet luoda Pohteen suuntaan yhteistä yrittäjäfoorumia ja sitä kautta yhteistyötä, mutta Pohteen hallitus ilmoitti, ettei sellaista tarvita. Mutta me emme luovuta. Yritämme jatkossakin päästä hyvässä hengessä mukaan keskusteluihin Pohteen kanssa”, Kolehmainen linjaa.
PPY:n työlistalla ovat uudet elinvoimakeskukset, jotka syntyvät valtion aluehallinnon uudistuksessa. Yrittäjäyhdistys seuraa myös tarkoin vuoden alusta aloittaneita kuntien työllisyyspalveluita.
”Haluamme varmistaa, että kaikissa työvoimahallinnon yksiköissä ymmärretään, kuinka tärkeä asiakas yritys on heille ja että myös yrittäjät voivat toimia palveluntuottajina työllisyydenhoidossa”, Huovinen kertoo.
PPY:n jäsenmäärä kasvaa
Vaikka yritysten määrä Suomessa vähenee vuosi vuodelta, kehitys ei näy PPY:n jäsenmäärässä. Yrittäjäyhdistyksen jäsenmäärä kasvaa vauhdilla ja on nyt 4 000.
PPY:n kautta jäsenyrittäjä pääsee mukaan päättäviin pöytiin. PPY:llä on edustuspaikka noin 50 erilaisessa toimielimessä, joissa se on ajamassa yrittäjien asiaa. Yrittäjäyhdistyksen ääntä halutaan kuulla ja se haluaa olla mukana vaikuttamassa.
”Kuntiin ja elinvoimaan sidoksissa olevat tahot ovat meille tärkeitä ja haluamme olla varmistamassa, että yrittäjän ääni otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa. Yhteistyö erilaisten tahojen kanssa on hedelmällistä ja hyvää, kun huomataan, että istumme kaikki samalla puolella pöytää”, Kolehmainen sanoo.
PPY käyttää asemaansa tehokkaasti. Se on kanavoinut erilaisten kasvua tukevien EU-hankkeiden kautta noin miljoona euroa parantamaan yritysten kasvuedellytyksiä ja toisen mokoman euroja yritysten omistajanvaihdosten tukemiseen.
PPY:n järjestämiin erilaisiin tapahtumiin osallistuu vuosittain yli 2000 yrittäjää.