Vaalitentti: Katso tal­len­ne Kalevan vaa­li­ten­tis­tä, mukana kuusi ni­me­käs­tä eh­do­kas­ta Oulun vaa­li­pii­ris­tä

Pääkirjoitus: Il­mas­ton­muu­tok­sen tor­jun­ta ei ole vi­her­hump­paa – maa­pal­lon läm­pe­ne­mi­nen mah­dol­lis­ta saada kuriin

Kolumni: Ou­lu­lais­kou­lun hyvät ko­ke­muk­set kou­lu­pu­dok­kai­den kanssa osoit­ta­vat, miten tärkeää on kokemus po­ruk­kaan kuu­lu­mi­ses­ta

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Kaleva Digi + Lehti 2 kk 59,90 euroa

Maail­man yli­ku­lu­tus­päi­vä siirtyy ko­ro­na­krii­sin vuoksi yli kolme viikkoa viime vuo­des­ta

Koronapandemia on pienentänyt ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä. Uusiutuvat luonnonvarat on käytetty tältä vuodelta loppuun elokuun 22. päivänä.

Kivihiili ja muut fossiiliset polttoaineet ovat myrkkyä ilmastolle.
Kivihiili ja muut fossiiliset polttoaineet ovat myrkkyä ilmastolle.
Kuva: Joel Maisalmi

Koronaviruspandemian vuoksi kansainvälinen ylikulutuspäivä on tänä vuonna ennakkolaskelmien mukaan 22. elokuuta, yli kolme viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna.

Maailman ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jolloin kulutuksemme ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä yhden vuoden aikana.

Maailman ylikulutuspäivän siirtyminen johtuu etenkin hiilidioksidipäästöjen ja puutuotteiden kulutuksen vähentymisestä. Hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet muun muassa liikenteessä, teollisuudessa sekä sähkön- ja lämmöntuotannossa.

– Yhtäkkiset kriisit ovat ajoittain pienentäneet luonnonvarojen kulutusta, mutta kulutus on tyypillisesti palautunut entiselle uralleen kriisin jälkeen. Tarvitsisimme reipasta tiputusta luonnonvarojen kulutuksessa joka vuosi, kunnes kulutuksemme on kestävällä tasolla, sanoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.

Ylikulutuspäivä perustuu Global Footprint Networkin tekemään laskelmaan tuoreimpien YK:n tilastotietojen perusteella. Tänä vuonna YK:n tilastoja on täydennetty uusilla tiedoilla liittyen hiilidioksidipäästöihin, puutuotteiden kulutukseen ja ruokajärjestelmään.

Saatavilla olevien tietojen mukaan ihmiskunnan ekologisen jalanjäljen ennakoidaan pienentyvän koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi noin 9 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Laskelmien mukaan ihmiskunta tarvitsisi tänä vuonna 1,6 maapalloa kattaakseen kulutuksensa.

– Yksilöiden toimet eivät yksin riitä, vaan ratkaisevan tärkeää on kokonaisvaltainen rakennemuutos. Muutoksen ytimessä on fossiilisista polttoaineista luopuminen ja luonnonvarojen kulutuksen rajoittaminen, Nikula kertoo.