Maail­man keuhkot ovat taas tulessa – Bra­si­lian pre­si­dent­ti Bol­so­na­ro: "Sa­de­met­sä­pa­lot pelkkää median val­het­ta"

Brasilian hallituksen tilastojen mukaan sademetsäpaloja on nyt yhtä paljon kuin vuosi sitten. Viime kesänä ne nousivat kansainvälisiin otsikoihin ja maailman johtajat vativat toimenpiteitä sademetsien pelastamiseksi.

Palomiehet tukahduttivat tulipaloa lähellä Comodoron kylää Brasiliassa 4. elokuuta 2020.
Palomiehet tukahduttivat tulipaloa lähellä Comodoron kylää Brasiliassa 4. elokuuta 2020.
Kuva: CBMMT / HANDOUT

Brasilian sademetsissä palaa. Brasilian hallituksen tilastot näyttävät Reutersin mukaan, että maassa on ollut elokuun aikana sademetsäpaloja yhtä paljon viime vuonna samaan aikaan.

Silloin tuulten äkisti levittämät tulipalot nostattivat valtavan mediahuomion ja hädän ympäristön lämpenemisen hillitsemisen kannalta olennaisen tärkeiden metsien palamisesta.

– Maailman keuhkot ovat tulessa, kiteytti Ranskan presidentti Emmanuel Macron.

Hän yhtyi muiden johtajien huoleen Brasilian sademetsien paloista. Vaatimusten lisäksi alettiin koota hätäapurahoja. Koronaepidemian riivaamassa maailmassa Brasilian sademetsien palaminen ei ole tänä vuonna vastaavaa  kansainvälistä huomiota nostattanut.

Tiistaina Brasilian oikeistopopulistinen presidentti  Jair Bolsonaro kielsi, että Amazonilla oli ylipäätään mitään tulipaloja.

– Se on valhetta, jota media levittää, hän totesi.

Amazonin metsäpalot ovat tahallisesti sytytettyjä

Asiantuntijat sanovat, että luonnolliset syttyneet tulipalot ovat sademetsissä hyvin harvinaisia. Nyt nähtävät palot ovat saavat alkunsa viljelijöiden ja maanomistajien tahallaan sytyttämistä paloista, joilla on tarkoitus raivata metsää laidunmaaksi.

Toukokuusta lähtien Bolsonaron lähettämät armeijan joukot ovat sammuttaneet tulipaloja ja torjuneet metsäkatoa, mutta ympäristöasiantuntijat kyseenalaistavat toimien tehokkuutta.

Metsäkato nousi heinäkuussa 34,5 prosenttia aiempaan vuoteen verrattuna.

Amazonin metsät hidastavat ilmaston lämpenemistä

Amazon on valtava hiilivarasto, joka hidastaa maapallon ilmaston lämpenemistä. Vuonna 2019 siellä oli yli 80 000 metsäpaloa  mikä on 77 prosentin lisäys vuoteen 2018.

Tulipalo on raivannut metsää pelloksi Paranatingan kylän lähellä Brasiliassa. Kuva otettu 1. elokuuta 2020.
Tulipalo on raivannut metsää pelloksi Paranatingan kylän lähellä Brasiliassa. Kuva otettu 1. elokuuta 2020.

Brasilia kielsi elokuussa 2019 kaskeamisen kahdeksi kuukaudeksi reaktiona valtavasti lisääntyneisiin metsäpaloihin Amazonin sademetsässä.

Määräyksen allekirjoitti presidentti Bolsonaro, joka on joutunut kovan kritiikin kohteeksi kotimaassaan ja ulkomailla siitä, että hän ei ole pystynyt suojelemaan Amazonia.

Johtava brasilialainen ympäristönsuojelija varoitti tuolloin, että ”pahin on vielä edessä”. Ympäristönsuojelijoiden mukaan ennätysmäiset metsäpalot ovat osin seurausta presidentin hallinnon toimista.

Viime kesän ennätysmäisten palojen jälkeen presidentti Bolsonaro taipui lopulta ottamaan  maailman johtavien teollisuusmaiden 20 miljoonan euron hätäavun vastaan.

Syy palojen lisääntymiselle on poliittinen

Vuosi sitten Lännen Mediaan haastatellun Helsingin yliopiston tutkija Markus Krögerin mukaan Amazonin tulipalot ovat tuhopolttoja.  Niitä ei voi verrata esimerkiksi Euroopan tai Siperian metsäpaloihin.

Palot liittyvät osin aiempien maatalousmaiden kaskeamiseen, mutta niiden yhteydessä maanomistajat pyrkivät laajentamaan tiluksiaan. Kröger puhuu poltetun maan taktiikasta.Tulipalot hyödyttävät Brasilian karja- ja soijateollisuutta.

Metsäkadon voimakkuus Amazonissa on vaihdellut aalloittain. Sademetsän hupeneminen hidastui suojelun myötä 2000-luvun alussa, mutta se on alkanut  taas kiihtyä.

Syy palojen lisääntymiselle on Krögerin mukaan poliittinen. Bolsonaro näkee ne talouselämää ruokkivina.

Palomies tutkii Amazonin palanutta sademetsää Apuissa Brasiliassa 5. syyskuuta 2019.
Palomies tutkii Amazonin palanutta sademetsää Apuissa Brasiliassa 5. syyskuuta 2019.

Käykö Amazonille kuin Saharalle?

Amazonin hupenemisella on vaikutusta koko alueen kantokykyyn ja elinkelpoisuuteen. Sademetsä tuottaa omat sateensa ja sateet valtaosalle koko Etelä- Amerikkaa.

Kaikkiaan Amazonin sademetsästä on tuhoutunut 20 prosenttia 1950-luvulta alkaen, jolloin sen suurimittainen hävittäminen alkoi.

–  On arvioitu, että 25 prosentin kohdalla metsä lakkaa tuottamasta omia sateitaan. Näin on arvioitu käyneen esimerkiksi Saharan kohdalla, Kröger sanoo.

Maailman keuhkojen sijaan tulessa on maailman ilmanpuhdistaja

Ranskan presidentti Emmanuel Macronin esittämä väite maailman keuhkojen palamnisesta levisi salamana ympäri maailmaa ja sen twiittasivat edelleen myös lukuisat  poliitikot ja ympäristovaikuttajat Kamala Harrisista Leonardo DiCaprioon.

Väite itsessään on paikkaansäpitämäton. Maailman keuhkojen sijaan pitäisi puhua planeettaa viilentävästä ilmanpuhdistajasta.  Merkitystä se ei vähennä, sillä Amazonin sademetsät ovat on Keski-Afrikan ja Aasian trooppisten metsien rinnalla yksi tehokkampia ilmaston lämpenemisen hidastajia.