Viime lauantain Kalevassa äänessä oli Aboud Abozaid, Oulussa kotoutuskoulutuksessa oleva, suomen kieltä opiskeleva egyptiläinen.
Entisessä kotimaassaan hän oli töissä matkailualalla. Sen parista hän toivoo löytävänsä työtä Oulustakin. "Luulen, että ensin pitää osata hyvin suomea. Sitten voin saada, mitä töitä haluan."
Haastateltavan oppimisen innosta kertoo se, että hän haluaa antaa haastattelun nimenomaan suomeksi.
Työllistymisnäkymät kotoutumiskurssia nyt käyvillä maahanmuuttajilla ovat paremmat kuin viisi tai kymmenen vuotta sitten. Vuonna 2016 ulkomaalaistaustaisten 20–64-vuotiaiden henkilöiden työllisyysaste oli lähes 15 prosenttiyksikköä matalampi kuin suomalaisten. Vuoteen 2022 mennessä ero oli kutistunut kuuteen prosenttiyksikköön.
Suomessa on työpaikkoja, joissa voi tulla toimeen suomea tai ruotsia osaamatta, käytännössä englanniksi. Mutta on valtava määrä työpaikkoja, joissa on vaikea täysipainoisesti toimia ilman suomen kielen perustaitoja. On karhunpalvelus maahanmuuttajille väittää muuta.
Uusia suomalaisia on tarpeen pontevasti kannustaa opiskelemaan suomea tai ruotsia, myös velvoittaa siihen. Työikäisten ihmisten muuttaminen Suomeen taas on edellytys sille, että nykyisenlaista hyvinvointivaltiota voidaan pitää yllä. Eläkeläisten maksamin veroin se ei onnistu.
Suomen taitojen hankinnassa ei ole kyse vain työn saannista. Kielen hallinta helpottaa yksilön asettumista suomalaiseen yhteiskuntaan kaikkiaan, auttaa osallistumaan ja hoitamaan omat asiat itsenäisesti.
Ilman maan kielen taitoa eristäytymisen ja vieraantumisen riski kasvaa. Sillä on hintansa, inhimillinen ja taloudellinen.
Samaan aikaan Suomessa pitää nopeasti tarttua maahanmuuttajaperheiden lasten vajavaiseen kielitaitoon. Maanantaina julkistetun Pisa-tutkimuksen mukaan ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista peräti 61 prosentilla on heikko lukutaito. Tulos on hätkähdyttävä.
Ilmiö on kouluissa pantu merkille ajat sitten, samoin se, että kun oppilaan suomen kielen taidoissa on puutteita, ne heijastuvat muihin kouluaineisiin. Matematiikassa heikkojen osaajien osuus ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisissa oppilaissa oli tutkimuksessa 58 prosenttia.
Näistä numeroista saa helpon keinon vastustaa maahanmuuttoa, ja niistä on jo perussuomalaisissa noustu kierroksille. Samaan aikaan on kuitenkin heikentynyt myös suomalaistaustaisen lasten lukutaito. Sekin vinosuuntaus vaatii oikaisua.
Suomalaisten Pisa-tutkijoiden mukaan uudet tulokset osoittavat, että maahanmuuttajataustaisten nuorten oppimisen tukeen ja kouluhyvinvointiin pitää kiinnittää erityistä huomiota. Se maksaa nyt jotain, vaikkapa oppilastuen kustannuksina tai pienempinä ryhminä. Pitemmän päälle tuo panostus on sijoitus hyvän Suomen tulevaisuuteen.