Showpaini: Näin yli­opis­to­tut­ki­jas­ta kuo­riu­tuu yli­voi­mai­nen Va­lio­yk­si­lö

Sää: Kolea kesäsää vaihtuu ensi vii­kol­la läm­pi­mään

Huumeet: Kier­sim­me aut­ta­jien kanssa huu­mei­den käyt­tö­pai­kat Oulun kes­kus­tas­sa

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Pääkirjoitus
Tilaajille

Luon­to­ka­to ei onneksi ole luon­non­la­ki, vaan synkkiä ke­hi­tys­kul­ku­ja on mah­dol­lis­ta kääntää

Tuorein selvitys maailmanlaajuisen luontokadon etenemisestä kertoo jälleen huonoja uutisia. Moni uhanalainen laji on pelastettavissa, mutta se ei tapahdu itsestään. Ei maailmalla eikä meillä.

Lajien sukupuutot eivät ilmiönä ole uutta. Näitä menetyksiä on tapahtunut läpi historian ihmisen takia mutta myös ihmisestä riippumatta.

Viime aikoina keskusteluun on yhä useammin noussut luontokato. Se kuvaa järisyttävää muutosta, luonnon monimuotoisuuden romahdusta, joka näkyy lajien ja elinympäristöjen katoamisena. Syynä on nimenomaan ihmisen toiminta.

Tuorein raportti aiheesta julkaistiin muutama päivä sitten. Luonnonsäätiö WWF:n raportti ei anna mahdollisuutta huoahtaa helpotuksesta: Maailman selkärankaisten villieläinten populaatiot kutistuvat vauhdilla. 1970-luvulta vuoteen 2018 vähennys on 70 prosentin luokkaa.

Järjestön käyttämässä Living Planet -indeksissä on tarkasteltu yli 5 000 eläinlajin yhteensä lähes 32 000 populaatiota. Selvityksen todistusarvoa voi siis pitää vahvana.

Suurimpiin luontokadon syihin järjestö nimeää elinympäristöjä tuhoavan maankäytön ja sekä luonnonvarojen ylikulutuksen.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.