Kotikaupunkimme Oulu on hakeutumassa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026, joka on erittäin hieno asia. Yksi merkittävä kulttuuriteko olisi Sanginjoen ulkometsän suojelu, jota on jahkailtu jo yli kymmenen vuotta.
Viimeksi asiasta päättäminen sai farssin luonteen. Olin hiljattain pääkirjastossa ulkometsän suojelua koskevassa paneelikeskustelussa. Tuo keskustan farssi olisi sopinut siihen naapuritaloon. Asialle olisi saatava kunniallinen loppu uuden valtuuston toimesta.
Oulun perustaja Kaarle IX lahjoitti tuon ainutlaatuisen metsäalueen aikoinaan Oulun kaupungille masto- ja hirsipuumetsäksi. Alueen suuruus on 2 500 hehtaaria, joka edustaa kuutta prosenttia kaupungin metsäomaisuudesta eli puolet pienempi kuin Nuuksion kansallispuisto. Ulkometsän suojeluarvo ja kansallispuiston tasoisen luonnonsuojelualueen perustaminen vain 20 kilometrin päähän keskustasta olisi todellinen kulttuuriteko.
Sanginjoen ulkometsän maisemallinen- ja lajistollinen monimuotoisuus on vertaistaan vailla ja esimerkiksi lintuharrastajia tulee Etelä-Afrikasta, Aasian maista, Australiasta, Amerikan maista, Euroopasta puhumattakaan. Jo näiden luontomatkailijoiden tuoma taloudellinen hyöty on lähes neljännesmiljoonan jo nyt.
Puunmyynnin arvosta on annettu täysin harhaanjohtavia lukuja. Keskustan edustaja kertoi valtuustolle, että se olisi jopa miljoona euroa vuodessa. Aikamoinen veto, kun oikea arvio on nettona 70 000 euroa vuosittain.
Kulttuuriteko Oululta olisi täyssuojella koko Sanginjoen ulkometsäalue ja esittää kansallispuiston perustamista. Se palvelisi niin kaupunkilaisia kuin turistejakin ainutlaatuisena ulkoilu- ja virkistysalueena ja loisi mahdollisuuden kansainväliseen luontomatkailuun, joka hyödyttäisi paikallisia yrityksiä.
Juhani Häggman
filosofian tohtori, yksikön johtaja (eläkkeellä)
kuntavaaliehdokas (sd.)
Oulu