Mustavalkoinen koira haukkuu terävästi ja ärhäkästi videolla, kun vierailija astuu sisään esitykseen Nighttown. Taidetalo Kulttuuripankin pysähtyneen pyöröoven kautta avautuu reitti saleihin ja holveihin, jotka on muutettu James Joyce -universumiksi.
Pirjo Yli-Maunulan ohjaama immersiiviseen esitys on saanut inspiraationsa Joycen Ulysses-romaanin luvusta 15.
Kansainvälinen 15 taiteilijan työryhmä muuttaa kirjailijan tajunnanvirran lihaksi tanssin, sirkuksen, musiikin, valokuvien ja taivutetun valon keinoin.
Joycen pääteos on suomennettu kaksi kertaa, mutta harvat ja valitut ovat lukeneet teosta kokonaan. Ensin teoksen suomensi Pentti Saarikoski 1964 ja sitten Leevi Lehto 2012. Lehdon suomennoksessa on selityksineen 832 sivua ja kirjajööti painaa yli puolitoista kiloa.
Pirjo Yli-Maunula kertoo kahlanneensa luvun 15 läpi kaksi kertaa. Tapahtumat sijoittuvat yöhön, siksi teoksen nimi on Nighttown.
– Luvun haasteet ovat siinä, että se on erityisen aistiharhainen, Yli-Maunula kertoo.
– Retki Dublinin kaduille ja bordelliin on kuin huvipuistoajelu läpi hallusinaatioiden.
Nighttown on tilaustyö Lumo-valofestivaalille. Esitys kuuluu osana Ulysses – European Odyssey -projektiin, jossa 18 Euroopan kaupungissa toteutetaan tapahtuma, näyttely tai esitys yhdestä kirjan luvusta. Ateenassa toteutetaan luku 1 (demokratia), Kööpenhaminassa luku 9 (Hamlet) ja Dublinissa luku 17 (koti).
– Luku 15 on romaanin kaikista pisin. Riippuen painoksesta se kattaa noin 150 sivua, Yli-Maunula kertoo.
– Vaikka luku on kirjoitettu näytelmämuotoon, emme pyri toteuttamaan tapahtumia kuvaavaa näytelmää. Olemme tarttuneet hallusinaatioihin ja tajunnanvirtaan.
Luova Eurooppa -hankkeeseen kuuluvassa Ulysses – European Odyssey -projektissa Oulun teemana on henkinen hyvinvointi Euroopassa tänä päivänä.
Ulysses-projekti alkoi vuonna 2022, kun Joycen pääteoksen ensimmäisen painoksen ilmestymisestä tuli sata vuotta.
Suurromaani on Homeroksen Odysseian muunnelma. Jokaisen luvun teema, tyyli ja henkilöt perustuvat vastaavaan kohtaan Odysseiassa. Kirja kuvaa juutalaisen mainoshankkijan Leopold Bloomin harhailua ympäri Dublinin baareja, katuja ja bordelleja. Toinen päähenkilö on Stephen Dedalus, Joycen alter ego.
Luku 15 alkaa yksityiskohtaisella tapahtumapaikan kuvauksella: ”Yökaupungin Mabbot kadun sisäänkäynti, jonka edessä on kiveämätön raitiovaunun vaihtosilmukka luurankokiskoin, punaisia ja vihreitä virvatulia ja vaara-merkkejä.”
Kulttuuripankin pyöröoven rakenteet voi kuvitella luurankokiskoiksi ja valosuunnittelija Jukka Huitilan neonvaloputket vihreiksi, punaisiksi ja keltaisiksi virvatuliksi.
Vaikka mitään näin konkreettista esitykseen tulevan vieraan ei tarvitse tietää.
Immersiivisen teoksen sisällä voi hyvin vaellella, vaikkei olisi Joycen romaania koskaan avannutkaan.
Suurromaani on lukijalle jättiläishaaste. Sille, miksi Oulu sai luvun 15, löytyy Pirjo Yli-Maunulan mukaan temaattinen perustelu. Syy liittyy kahteen kirjailija James Joycen laatimaan kaavioon: Gilbert-kaavioon ja Linati-kaavioon. Molemmat kaaviot on liitetty Leevi Lehdon suomennokseen.
Gilbert-skeeman Joyce laati ystävälleen Stuart Gilbertille vuonna 1921. Kaavio auttaa ymmärtämään paremmin teoksen rakennetta.
– Kaaviot kertovat, mitä värejä, mitä taiteen tai tieteen aloja, Homeroksen Odysseian teemoja ja lukuja kukin Ulysseksen luku vastaa, Yli-Maunula kertoo.
– Joyce itse on nimennyt luvun 15 taiteenalaksi tanssin. Sikäli siihen oli mukava tarttua.
Mitä muuta kaaviot ehdottavat luvusta 15?
Gilbert-kaavion mukaan luku 15 vastaa Homeroksen Odysseian X laulua, jossa saavutaan viettelyksen jumalattaren Kirken saarelle. Siellä Kirke muuttaa hänen linnaansa tunkeutuvat Odysseuksen miehet sioiksi.
Gilbert-kaavio kertoo myös, että luvun 15 paikka on bordelli, kellonaika keskiyö, elin luu- ja lihaskoneisto, oppiala magia ja symboli huora.
Linati-kaaviossa luvun elin on luuranko, tekniikka räjähtävä visio ja merkitystaso miesvihainen syöjätär.
– Tämä luku on Joycelle hyvin kehollinen, Yli-Maunula huomauttaa.
Kuuden tunnin mittainen teos Nighttown, jota yksittäinen katsoja seuraa puolen tunnin ajan, ei edes pyri esittämään Joycen tekstiä sellaisenaan.
– Otamme luvusta fragmentteja, katkelmia, vivahteita ja viittauksia, ehkä vähän henkilöitäkin. Tavallaan sieltä voi tunnistaa myös Leopold Bloomin, ohjaaja sanoo.
– Luku 15 on myös transformaatioiden luku. Henkilöhahmot muuttuvat miehestä naiseksi, ihmisestä eläimeksi. Haluamme kuvata muodonmuutoksia, ihmisen ja eläimen risteymää.
Eräässä Kulttuuripankin huoneista voi kohdata kaksi ihmisvartaloista ja koirapäistä hahmoa, jotka ovat akrobaattisesti intiimissä kanssakäymisessä. Tilaa vartioi vastapäiseltä seinältä Janne-Pekka Mannisen huikea eläinpotretti sokeasta Raija-koirasta, joka katsoo kohti, mutta ei näe.
– Seksuaaliset teemat ovat teoksessamme vahvasti mukana. Tietysti, koska Joycella paikkana on bordelli. Luku käsittelee seksuaalisuutta, seksuaalisia turhaumia ja syyllisyyden tunteita sekä niiden suhdetta uskontoon.
Pirjo Yli-Maunula on toteuttanut Flow Productionsin kautta immersiivisiä teoksia joka toinen vuosi: Varjakka 2014, Torni 2016, The Secret Garden 2018, Hylky 2020 ja Varikko 2022.
Ulysses-projekti on tavallaan sarjasta ulkopuolinen teos, koska se on Lumo-festivaalin tilaustyö.
– Aikaisempiin teoksiin verrattuna tämä on katsojille lyhyt kokemus, kun kukin katsoja kävelee tässä maailmassa vain puoli tuntia.
Työryhmä pyrkii tarjoamaan katsojille hallusinatorisen matkan läpi Joycen teoksen.
– Koen siinä yhteyttä omaan tekemiseen tapaan. Teen teoksia, joissa ei ole tarinallista logiikkaa, Pirjo Yli-Maunula toteaa.
– Erityisesti immersiiviset teokset ovat aika unenomaisia ja unen logiikkaa toteuttavia. Se on juuri se, minkä kokemuksen haluaisin Nighttownin katsojille antaa.
Pimeimpään syksyaikaan ajoittuva teos Nighttown ei ole vain synkkä. Yli-Maunulan mukaan Joycen kirjasta sanotaan, että se on myös hyvin humoristinen.
– Olen suuri elokuvaohjaaja David Lynchin ihailija. Lynchin maailman surrealistisuus, äärimmäisyys ja kauhu ovat olleet läsnä myös aikaisemmissa teoksissani.
Lynch loi kulttimainetta nauttivan televisiosarjan Twin Peaksin yhdessä Mark Frostin kanssa.
Nighttownissa ei silti vellota vain ahdistavissa tunnelmissa vaan pyritään ohjaajan ja konseptin luojan Yli-Maunulan mukaan nostamaan esiin myös keveitä sävyjä mustan huumorin kautta.
– Nighttown tulee olemaan jännittävä maailma. Uskon, että se vetoaa nuorempaankin ikäryhmään. Vaikka me on laitettu tähän ikärajaksi 15+ johtuen teoksen intensiivisyydestä ja seksuaalisesta sisällöstä. Poiketen Lumo-festivaalin muusta ohjelmasta, joka on perheohjelmaa.
Nighttown-teokseen on jaettu 1 440 kappaletta ilmaislippuja. Katsojia päästetään sisään 40 kerrallaan puolen tunnin välein.
Nighttown-teoksessa on mukana 15 eri alojen taiteilijaa. Pirjo Yli-Maunula kertoo rakentavansa kokonaisuuden palapelitekniikalla. Esiintyjien ehdotuksista ja hänen ohjaajana antamista koreografisista tehtävistä jalostuu kohtauksia, jotka kootaan yhteen annetun raamin sisällä.
Oululaisella tanssitaiteilijalla Milla Virtasella esimerkiksi on Kulttuuripankissa käytössään yksi huone, jossa hän tanssii ruokaöljyssä.
– Kun artisti tekee ehdotuksen, etsin, mikä vastaavuus James Joycen kirjasta voisi löytyä, Yli-Maunula sanoo.
– Millan kohdalla ehdotin, jos hän voisi olla Stephen Dedaluksen eli toisen päähenkilön hallusinaatio, jossa tämä näkee kuolleen äitinsä kukkakranssi ja huntu päässä.
Romaanissa Dedalus kauhistuu näystä ja iskee kristallikruunun säpäleiksi.
Tukholman taideyliopistosta muutama vuosi sitten valmistuneet sirkustaiteilijat Ben Collis (Iso-Britannia) ja Elisabeth Künkele (Saksa) tuovat mukaan shibaria eli sidontatekniikoita.
– Käytämme nyt shibaria ensimmäistä kertaa isossa taiteellisessa tuotannossa, Collis kertoo.
– On luksusta, kun meillä on runsaasti aikaa esittää numeroitamme. Kestää nimittäin yllättävän kauan sitoa 12 narua ympärillemme.
Japanin kielen sana shibari tarkoittaa kaunista sidontaa. Shibaria on Oulussa nähty aiemmin nuorallatanssija Hanna Moisalan sooloteoksessa WireDo 2021.
– Alun perin ajattelimme, että köydet ja narut voisivat jotenkin auttaa meitä akrobatiassa, lisätä mahdollisuuksia ja antaa tukea. Osoittautui, ettei asia ole lainkaan niin, Collis sanoo.
– Mutta löysimme paljon uusia liikkeitä, jotka olisivat mahdottomia ilman sidontaa.
Sirkustaiteilija Elisabeth Künkele ja tanssitaiteilija Nina Bulgakova (Ukraina) esiintyvät myös kylpyammeessa.
– Kun löysin Tukholmassa kylpyammeen puutarhastani, päätin rakentaa siihen akrobaattisen kohtauksen, Künkele kertoo.
– Ruosteinen ja likainen amme oli kuin unohdettu puutarhaan ylösalaisin.
Niinpä Elisabeth Künkele roudasi ammeen harjoittelutilaansa. Sirkustemppuilusta ammeen kanssa syntyi kummallista ja hassua liikekieltä.
Koreografi ja tanssija Nina Bulgakova pakeni sotaa Suomeen Harkovasta Ukrainasta, missä hänellä oli oma tanssiryhmä. Bulgakova lähti ensin Tšekkiin, mistä siirtyi Helsinkiin tanssijakollegoidensa Anastasiia Mostovan ja Katerina Zhuravlovan kanssa. Yhdessä he muodostavat tanssiryhmän nimeltä Ethno Contemporary Ballet.
Nighttownissa Bulgakovan partnerina on iso kylpyamme.
– Teoksen rakenne on joustava, mikä on tosi inspiroivaa. Meille jää paljon vapauksia luomiseen ja tilaa improvisaatiolle, mikä on minun mielijuttuni, Bulgakova sanoo.
– Meillä on huikea tiimi. Hyvin ammattimainen, kannustava ja ystävällinen.
Jenny ja Antti Wihurin rahasto myönsi lokakuussa Nina Bulgakovalle ja hänen helsinkiläiselle työryhmälleen 11 500 euroa esitykseen Women and the Sea.
Lumo-valofestivaalin tilausteos Nighttown
Inspiraatio: James Joycen Ulysses-romaanin luvusta 15. Teos on osa Luova Eurooppa -hankkeen projektia Ulysses – European Odyssey.
Paikka: Taidetalo Kulttuuripankki, Kajaaninkatu 8 Oulu.
Ohjaus: Pirjo Yli-Maunula.
Valosuunnittelu ja videot: Jukka Huitila.
Äänisuunnittelu: Anssi Laiho.
Pukusuunnittelu: Sylvi Siltavirta.
Lavastus: Heidi Kesti
Valokuvat: Janne-Pekka Manninen.
Tanssitaiteilijat: Nina Bulgakova (Ukraina/ Suomi), Milla Virtanen, Henna-Maria Hanhineva.
Sirkustaiteilijat: Kata ja Jared van Earle, Ben Collis (Iso-Britannia), Elisabeth Künkele (Saksa), Emma Langmoen (Norja)
Esiintyjä: Nikke Launonen.
Yhteistuotanto: Flow Productions, Lumo-valofestivaali, Ulysses – European Odyssey -projekti.
Ulysses – European Odyssey 2022–2024: Kahdeksantoista eurooppalaisen kaupungin yhteinen hanke, joka on saanut innoituksensa James Joycen Ulysses-romaanista.