Hallituksen puoliväliriihen yhtenä tuloksena saatiin tieto, että suunnitelma lukukausimaksujen asettamisesta Eu- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille etenee koskien toisen asteen koulutusta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opiskelijoiden on 1.8.2026 lähtien itse maksettava lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta.
Köyhistä maista tulevilla opiskelijoilla on vahva motivaatio opiskella, mutta käytännössä mahdotonta selvitä lukukausimaksuista. Jatkossa kunta ei siis enää saisi ulkomaalaisista opiskelijoista valtionosuuksia, vaan vain heidän maksamansa lukukausimaksun.
Mikäli esimerkiksi Kemijärven lukiossa kaikki opiskelijakohtaiset kustannukset haluttaisiin kattaa, tulisi lukuvuosimaksun olla yli 11 000 euroa ja Savukoskella yli 30 000 euroa.
Samaan aikaan on muistettava ottaa huomioon, että 16-vuotiaan kv-opiskelijan aloittaessa opiskelut Suomessa, on yhteiskunta säästänyt laskennallisesti 300 000 euroa varhaiskasvatus- ja peruskoulutuskuluissa. Vaikka valtio maksaisi kolmen vuoden lukiokoulutuksen aikana lähes 100 000 euroa valtionosuuksia, on valtion nettohyöty silti 200 000 euroa.
On myös huomattava, että lukio-opetus toimii kaksisuuntaisesti. Lukiot valmentavat opiskelijoita jatko-opintoihin maamme korkeakouluihin ja omalta osaltaan edesauttavat laadukkaan perusopetuksen säilymistä ja järjestämistä. Lukioilla on suuri merkitys myös opettajien saatavuuden kannalta pienillä ja syrjäisillä paikkakunnilla.
Lisäksi tulee huomata, että lukioiden ja ammattikoulujen elinkeinopoliittinen vaikutus heijastuu vahvasti myös kunnan alueella toimiviin kaupan alan ja matkailualan yrityksiin. Koulutustarjonta vaikuttaa myös uusien asukkaiden saamiseen sekä yritysten perustamiseen ja investointihalukkuuteen.
Ulkomaalaiset opiskelijat ovat samalla tuoneet suomalaisille opiskelijoille mahdollisuuden kotikansainvälistymiseen ja kielitaidon kartuttamiseen sekä mahdollisuuden oppia ja lisätä ymmärrystä muista kulttuureista. Harmaantuva Suomi ei tule toimeen ilman maahanmuuttajia.
Samaan aikaan Suomen on vältettävä länsinaapurissa tehdyt virheet. Kotouttamisen onnistuminen on tässä työssä ensiarvoisen tärkeää. Olennaista kotouttamisessa ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisessa on, että opetus tapahtuu suomen kielellä.
Hallituksen politiikkalinjaus on nykylainsäädännön vastainen. Laki kieltää perimästä lukukausimaksuja oppivelvollisuusiässä olevilta opiskelijoilta kansallisuudesta riippumatta. Tehty päätös on paitsi lainvastainen, myös hallituksen itse hyväksymien pohjoisen ja itäisen Suomen ohjelmien hengen vastainen.
Herää kysymys, onko hallituksen todellisena agendana pyrkimys kauniista puheista huolimatta Itä- ja Pohjois-Suomen alasajoon. Hyökkäämällä pienten kuntien lukiokoulutusta vastaan ei sen paremmin pysäytetä velkaantumista kuin synnytetä uutta kasvuakaan, vaan pikemminkin päinvastoin.
Vähintä mitä hallitus voi tehdä, on perua tekemänsä linjaus.
Anita Ruokamo
Itä-Lapin kuntayhtymä, yhtymähallituksen pj.
Antti Mulari
Itä-Lapin kuntayhtymä, kuntayhtymän johtaja