Ihmisiä pyritään yhä useammin vaientamaan verkkohäirinnällä ja -väkivallalla. Se on kasvava ilmiö, joka on hyvin vahvasti sukupuolittunutta ja kohdistuu usein erityisesti naisiin ja vähemmistöihin.
Naisiin kohdistuva verkkoväkivalta on usein seksuaalisella väkivallalla uhkailua ja ulkoisen olemuksen arvostelua. On arvioitu, että vuonna 2020 puolet nuorista naisista oli kokenut sukupuoleen perustuvaa verkkoväkivaltaa. Naisten on saatava olla turvallisesti kaikkialla yhteiskunnassa, myös verkossa.
Naisiin kohdistuva moninainen väkivalta on turvallisuusuhka. Euroopan unionissa on kesällä 2023 vahvistettu direktiiviehdotus naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta. Sen avulla voidaan kriminalisoida esimerkiksi verkkoväkivalta, johon kuuluvat intiimien kuvien jakaminen ilman lupaa, verkkoahdistelu ja -häirintä, ja yllyttäminen väkivaltaan tai vihaan. Vihapuhe ja verkkohäirintä kaventavat demokratiaa ja vähentävät halukuutta osallistua päätöksentekoon.
Yhteiskunnan kannalta on rampauttavaa, että moni nuori nainen jättää lähtemättä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tai politiikkaan, koska pelkää verkkohäirintää tai on kokenut sitä. Tämä ei ole hyväksyttävää vapaassa, demokraattisessa maassa. Me emme saa vaieta, vaan meidän tulee puolustaa demokratiaa, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa.
Vihapuhe ja verkkoväkivalta horjuttavat demokratiaa ja kaventavat sananvapautta. On selvää, että niitä kohtaan tulee olla nollatoleranssi ja työkaluja ilmiöön puuttumiseen.
Erityisesti marraskuun 25. päivänä, jolloin vietetään kansainvälistä päivää naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi, me Demarinaiset, haluamme pitää ääntä vihapuheesta, verkkohäirinnästä ja -väkivallasta, joka vaarantaa demokratiaa ja sananvapautta.
Tytti Tuppurainen
kansanedustaja, Oulu
Demarinaisten puheenjohtaja
Sonja Heiskanen
Demarinaisten Oulun piirin puheenjohtaja