Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Lisää la­ki­muu­tok­sia, joilla by­ro­kra­tiaa pu­re­taan

Suomen hallituksen puoliväliriiheksi kutsutun tilaisuuden antia odoteltiin, paljonko tähkäpäistä saatiin jyviä laariin. Täytyy sanoa, että hieman yllätti hallituksen suunnanmuutos ankarasta leikkaus- ja säästökuurista anteliaan hyväntekijän osaan, toki velkarahalla.

Muuttuiko tuuli kylmästä lämpimään? No ei sittenkään, kun on kuultu virkamiehiä ja asiantuntijoita laajasti vasemmalta oikealle, niin todella pieni joukko pitää tätä muutosta hyvänä.

Jopa hallituspuolueiden sisältä on kuulunut murinaa, mutta hallituspuolueen edustaja ei voi vastaan äänestää, se siitä parlamentarismista.

Miten ja keneen veroale sitten vaikutti? Pienistä palkoista vaikutukset ovat muutaman kympin luokkaa käteen jäävä osuus. Jostain kumman syystä hyötyjiä olivat he, joiden kuukausipalkka alkoi 8 000 eurosta ylöspäin, esimerkiksi ministerit.

Korkean palkan veroalen lineaarista vaikutusta, jota Etlan ja kauppakamarin kaverit puolustivat, ei ole käytännön vaikutusta. Suurilla tuloilla oleva henkilö ei kuluta sen enempää kuin aiemminkaan.

"Jos halutaan yhteiskuntaan työllisyyttä, niin tuntuvat veronalennukset olisi pitänyt kohdistaa pieni- ja keskituloisten laariin."

Osakesijoitusten pikaiset vaikutukset ovat hyvin vähäisiä tai niitä ei ole lainkaan, työtunnit eivät lisäänny.

Jos sinulla ja minulla menee hyvin, niin miten on kaverin laita? Mitä tulisi tehdä?

Jos halutaan yhteiskuntaan työllisyyttä, niin tuntuvat veronalennukset olisi pitänyt kohdistaa pieni- ja keskituloisten laariin. He olisivat käytännössä heti panneet rahat kiertämään päivittäisiin tarpeisiin, joten tuntuva osa olisi alv-veroina palautunut valtiolle.

Kotitalousvähennyksen poistolla valtio menetti verotuloja korjausrakentamisen, huoltotyön ja palveluiden poiston myötä.

Työsuhdepyörien poistolla valtio menetti kymmeniä miljoonia alv-veroina. Monet ostivat huomattavasti kalliimpia pyöriä maksaen itse suoraan erotuksen.

Osingot verolle, on sitten saajana yritys, säätiö tai yksityinen henkilö. Prosentuaalinen omistusosuus yrityksestä tulisi saajan verottomuudesta poistaa.

Yritys, joka ei nosta tuloksesta varoja ja käyttäisi ne yrityksen kehittämiseen, olisi verovapaa. Tämä on helposti työllisyyttä lisäävä tekijä.

Säätiöt ja yhdistykset verotuksen piiriin tietyn alarajan ylityksen osalta.

Asuntojen, kiinteistöjen ja osakehuoneistojen vuokratulot verolle.

Kaikki luovutusvoitot verolle, esimerkiksi kiinteistön myyntivoitto (ei ensiasunnon myynti).

Yritystuet vain aloittaville yrityksille. Viime vuonna valtio jakoi 1,1 miljardia joista pääosa (70 prosenttia) meni vanhoille firmoille (osinkoina jaettaviksi?). Tästä olisi tullut helposti miljardin säästö.

Tien käyttömaksu raskaalle liikenteelle, joka palautettaisiin Suomessa rekisterissä oleville ajoneuvoille sataprosenttisesti käyttövoimaverossa, näin saadaan ulkomaan raskas liikenne maksamaan teiden korjausvelkaa. Suoraa maksua ei ”tasa-arvo Suomessa” voida antaa, mutta kyllä Suomi-auto joutuu maksamaan tiemaksun muissa maissa?

Rakentamisen lain muutos, alle 30 neliömetrin suuruisten rakennusten rakennusluvan poisto, lisäsi huomattavan kysynnän taloteollisuudessa. Tällaisia lakimuutoksia lisää, joilla byrokratiaa puretaan.

Juhani Paakki

Muhos