Vaalien alla nousee luontevasti esille kysymyksiä kuntalaisen vaikuttamisen mahdollisuuksista. Jos numeron kirjoittaminen lappuun joka neljäs vuosi on ainoa tapa vaikuttaa, ei aidosta demokratiasta voida puhua.
Akavan Erityisalojen teettämässä tutkimuksessa vastanneista alle 9 prosenttia koki voivansa vaikuttaa kuntansa asioihin. 90 prosenttia vastanneista piti erittäin tai melko tärkeänä mahdollisuutta olla mukana kehittämässä kunnan palveluja. Toisin sanoen ihmiset haluaisivat vaikuttaa, mutta eivät löydä tapoja tehdä sitä.
Tämä on mielestäni järkyttävä tulos, joka vaatii kuntien viestintäkäytäntöjen ja osallistumismahdollisuuksien kriittistä tarkastelua. Kuulen jo mielessäni vastaväitteitä: Mehän järjestämme keskustelutilaisuuksia tärkeistä asioista, viemme pöytäkirjat verkkoon, panemme keskeisiä asiakirjoja jakoon jo valmisteluvaiheessa ja niin edelleen. Aktiivisella ihmisellä on kanavia vaikuttaa.
Voidaanko aina edellyttää erityistä aktiivisuutta? Eikö kuntalaisen pitäisi pystyä löytämään osallistumisen tilanteita ihan normaalin arjen keskellä ilman suurempaa ponnistelua?
Jotta mahdollisimman monen ääni kuuluisi, vaikuttamisen vaivalloisuutta pitää vähentää. Viedään vaikuttaminen sinne, missä ihmiset luontevasti liikkuvat ja osaksi heidän normaaleja päivärutiinejaan. Viedään vaikuttaminen marketeille, huoltoasemille ja kirjastoihin.
Voisimme edellyttää, että asioita valmistellessaan virkamiehet ja luottamushenkilöt jalkautuvat ihmisten luokse keräämään palautetta. Otetaan kansanäänestykset aktiiviseen käyttöön. Varmistetaan, että kaupungin internet-sivuilta löytyy tietoa helposti. Toteutetaan yksinkertaisia sähköisiä kyselyitä.
Itse lupaan luottamushenkilönä pyrkiä edistämään näitä tavoitteita. Yksinkertaisena käytännön toimena aion jatkaa julkisen Facebook-profiilini ylläpitämistä ja tuoda näin päätöksentekoa lähemmäs ihmisiä.
Tanja Petrell
asiakkuuspäällikkö, FM
kuntavaaliehdokas (vihr.), Oulu