Oulun lentoliikenteessä eletään aikaa, jossa monet tutut totuudet ovat murtuneet. Vaikka vaikuttamistyötä on tehty vuosia, reittien saaminen on ollut vaikeaa. Lufthansa lopetti Münchenin lennot, ja vuodenvaihteessa Discovery Airlines vetäytyy Oulusta liian alhaisen täyttöasteen vuoksi.
Tuore Kasvun suunta kyselymme osoittaa samalla, että 66 prosenttia yrityksistä pitää logistiikassa kustannusten hallintaa tärkeimpänä kasvun tekijänä. Vain 14 prosenttia uskoo, että uudet lentoreitit vauhdittaisivat kasvua. Tämä ristiriita kertoo, miten haastavaa lentoliikenteen kehittäminen on markkinaehtoisesti ja erityisesti liikematkustukseen nojaten.
Hintataso on noussut suureksi esteeksi. Lentoliput voivat olla kohtuullisia, jos ne ostaa ajoissa, mutta lähempänä matkaa hinnat karkaavat. Esimerkiksi Oulu–Helsinki–Oulu maksoi kaksi viikkoa ennen matkaa 630 euroa, kun taas Oulu–Krakova–Oulu maksoi viisi kuukautta aiemmin ostettuna 430 euroa.
Tämä havainnollistaa, miten lyhyellä varoitusajalla tehty matkustus on tullut yrityksille lähes mahdottomaksi ja ohjaa valintoja pois lentokoneesta.
Kilpailun puute korostaa ongelmaa. Norwegian lentää ympäri vuoden Rovaniemelle, mutta ei Ouluun ollenkaan. Reittiä tukee erityisesti Rovaniemen vahva kansainvälinen matkailu, jonka talvikauden kysyntä nostaa koko vuoden volyymia.
Oulussa kysyntä jakaantuu tasaisemmin, eikä se tuota halpalentoyhtiöille samaa varmuutta. Ilman kilpailua hinnat eivät laske, ja ilman hinnanlaskua kysyntä ei kasva. Tämä on todellinen muna-kana-ilmiö.
Yritysten on ollut vaikea arvioida omaa lentotarvettaan tarkasti. Aikataulutoiveet tiedetään, mutta matkustustarpeiden kokonaiskuvaa on vähemmän. Tämä kannattaa huomioida, kun alueesta kiinnostuneiden investoreiden kanssa neuvotellaan. Jos saamme ennakkotietoa työvoiman liikkumisesta ja projektien matkustustarpeista, voimme välittää lentoyhtiöille paremman kuvan kapasiteetin kasvupotentiaalista. Tarkka data on markkinaehtoisen kehityksen edellytys.
Samaan aikaan matkailun eteen tehdään enemmän kuin koskaan. Kulttuuripääkaupunkivuosi on valtava mahdollisuus lisätä näkyvyyttä ja rakentaa vetovoimaa, joka vaikuttaa myös lentoyhtiöiden päätöksiin. Vuosi ei saa jäädä yksittäiseksi ilmiöksi, vaan sen on toimittava ponnahduslautana tuleville avauksille.
Kun matkailu ja investoinnit kasvavat rinnakkain, syntyy kriittinen massa, joka voi tehdä Oulusta aiempaa houkuttelevamman lentokohteen. Lisäksi reittilennot eivät ole ainoa keino edistää matkailua, kyllä charter-lentojen kauttakin saataisiin kiinnostusta alueellemme lisää.
Ensi vuosi avaakin jo uusia mahdollisuuksia. Air Baltic käynnistää suoran Riikan yhteyden ja vahvistaa Oulun eurooppalaisia yhteyksiä. Finnair lisää istumapaikkoja Oulu–Helsinki -välille kulttuuripääkaupunkivuoden aikana.
Nämä avaukset osoittavat, että markkina elää ja Oululla on mahdollisuutensa. Nyt on tärkeää varmistaa, etteivät ne jää hetkellisiksi.
Lentoyhteyksien kehittäminen ei tapahdu hetkessä. Se vaatii sitkeyttä ja ymmärrystä markkinan toiminnasta. Samalla puhtaampi lentoliikenne etenee. Uudet koneet ja polttoaineet vähentävät päästöjä, ja ekologisuus paranee vuosi vuodelta. Tämä parantaa lentämisen houkuttelevuutta.
Alueellemme lentoyhteyksien kehittäminen on kilpailukyvyn ydinkysymyksiä. Jos haluamme kasvaa ja rakentaa kansainvälistä tulevaisuutta, meidän on varmistettava, että Ouluun on helppo tulla ja täältä on helppo lähteä. Tämä työ on meidän kaikkien yhteinen tehtävä.