Viime päivinä eurooppalaisten lentoyhtiöiden lentoihin kohdistuneiden pommiuhkausten taustalla vaikuttaisi olevan koordinoitu operaatio ja mahdollisesti hybridivaikuttamista.
Näin arvioi informaatioteknologian tiedekunnan vanhempi yliopistonlehtori Panu Moilanen Jyväskylän yliopistosta. Hän keskittyy opetuksessaan ja tutkimuksessaan teknologian ja turvallisuuden väliseen yhteyteen ja informaatiovaikuttamiseen.
Moilasen mukaan koordinoidun operaation puolesta puhuu se, että eurooppalaisiin lentoyhtiöihin ei historiallisesti ole usein kohdistunut pommiuhkauksia ja nyt uhkauksia on tullut ryppäänä.
Torstaina ainakin viisitoista eurooppalaista lentoa joutui pommiuhkauksien kohteeksi. Joukossa oli Finnairin lisäksi ainakin neljä halpalentoyhtiö Ryanairin ja kaksi Wizz Airin lentoa, samoin kuin puolalaisen LOT:n sekä irlantilaisen Aer Lingusin lentoja, kertoo Guardian-lehti.
Pelon ja epävarmuuden lietsomista
Eurooppalaisesta näkökulmasta Venäjä on keskeisin ja potentiaalisin hybridivaikuttamisen toimija, Moilanen sanoo.
Hän arvioi, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan Eurooppaan tällä hetkellä ennen kaikkea siksi, että maan Ukrainassa käymä sota on edennyt monessa suhteessa huomattavasti heikommin kuin Venäjällä on oletettu eikä sodalle asetettuja tavoitteita ole saavutettu.
Keskeinen osa Ukrainan puolustuskykyä on ollut länsimailta ja erityisesti Euroopalta tullut taloudellinen ja aseellinen tuki.
– Jos kyse on hybridivaikuttamisesta ja ennen kaikkea Venäjän hybridivaikuttamisesta, taustalla on varmaan halu murentaa Euroopan yhtenäisyyttä ja saada eurooppalaiset ikään kuin perääntymään Ukrainan tukemisesta. Sitä tehdään kylvämällä kansalaisten keskuuteen pelkoa ja epävarmuutta, joka saa heidät vaatimaan päättäjiltä tuen uudelleen harkintaa, Moilanen toteaa.
Hänen mukaansa on käytännössä mahdoton sanoa, jatkuvatko lentoihin kohdistuvat uhkaukset ja miten pitkään.
Jos uhkausten tavoitteena on ollut pelon ja epävarmuuden levittäminen eurooppalaisten keskuuteen, moni matkustaja saattaa miettiä nyt muun muassa lentämisen turvallisuutta aivan eri tavalla kuin ennen uhkauksia, Moilanen arvioi. Silloin uhkausten esittäjät olisivat saavuttaneet tavoitteitaan.
– Oleellista on tiedostaa, että jos kyse on hybridivaikuttamisesta, sen tavoite on nimenomaan pelon ja epävarmuuden lietsominen. Rationaalinen toimintatapa on yrittää pitää ne aisoissa, mutta tällaisessa tilanteessa se on helpommin sanottu kuin tehty.
