Miten pääsen edullisimmin lentäen Oulusta Helsinkiin? Oikea vaihtoehto on hämmästyttävä: matkustamalla junalla Rovaniemelle ja lentämällä sieltä Lontoon kautta vihdoin Helsinkiin. Sama reitti takaisin. Aikaa meni, mutta rahaa säästyi.
Tämä ei ole urbaanilegenda, vaan tämän päivän realismia kautta aikojen eniten liikennöidylle ja Finnairille tuottoisimmalle kotimaan reitille. Miten tähän on ajauduttu?
Oulu on Suomen toiseksi suurin kaupunki pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Oulu on monella tapaa alueellinen teollisuuden, koulutuksen ja hallinnon keskus, mutta olemme etäällä päämarkkinoista ja siksi alueen saavutettavuus on aivan oleellista.
Oulun ICT-ala muodostuu yli tuhannesta yrityksestä ja se on kansainvälistä monella tapaa. Ala työllistää yli 20 000 henkilöä ja markkinat ovat pääosin maailmalla. Nokian uusi kampus, Bittium ja Naton DIANA-tutkimuskeskus yhdessä 38 000 opiskelijan vaatiman tiedon- ja kulttuurivaihdon kanssa edellyttävät riittäviä ja kohtuuhintaisia lentoyhteyksiä.
Oulun yliopisto on suuri monitieteellinen yliopisto, jonka työntekijöistä suuri osa on ulkomailta ja Oulussa järjestetään paljon kansainvälisiä kongresseja. Matkailusta Oulu haluaa oman osansa, mutta lentosaavutettavuus näkyy negatiivisesti lähes jokaisessa palautteessa.
Finnairin strategia on lennättää Helsingin kautta maailmalle ja takaisin. Finnair toimii Oulu–Helsinki-välillä monopoliasemassa. Hinnat ovat sen mukaiset ja koneet erityisesti aamu- ja iltavuoroilla täynnä. Yli 600 euron liput eivät ole lainkaan harvinaisia.
Junamatka on joillekin vaihtoehto, mutta nopeimmillaankin yli kuuden tunnin matka-aika rajoittaa käyttäjien määrää. Tosin monet ovat pakotettuja siirtymään raiteille, sillä aikaisempien yli 20 päivittäisen vuoron sijaan Finnair lentää noin seitsemän vuoron volyymilla arkisin. Nämäkin aikaisempaa pienemmällä kalustolla.
Valtio on tukenut viime vuosina Finnairia sadoilla miljoonilla ja tukee maakuntakenttien ostoliikennettä 35 miljoonalla lähivuosien aikana. Valtio omistaa selvän enemmistöosan yhtiöstä. On oikein, että kansallisesta yhtiöstä pidetään huolta, mutta samalla ja vastavuoroisesti tulisi kantaa yhteiskuntavastuuta. Tämä on kansallinen elinkeino- ja teollisuuspoliittinen kysymys.
Finnairin TV-mainoksista saan vain päänsärkyä. Mannertenvälinen lento New Yorkiin 555 euroa ja samalla viikolla matka Ouluun taittuu huomattavasti kalliimmalla hinnalla ahtaasti täyteen pakatulla potkurikalustolla.
Käytössäni on varsin kattava tilastoseuranta ja -vertailu Finnairin ulkomaan ja kotimaan reiteillä, joten kysymys ei ole mielipiteestä vaan faktoista. Dynaaminen hinnoittelu on arkipäivää, mutta monopoliaseman väärinkäyttö on vastenmielistä.
Aiheellisesti oululainen vientiyrittäjä kysyy: Pitääkö meidän subventoida muu kotimaan lentoliikenne?
Vetoan Finnairiin ja valtion omistajaohjaukseen, jotta tilanteeseen reagoidaan ja asiaa tarkastellaan kansallisen elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Jos tämä osoittautuu tuloksettomaksi, niin mielestäni Finnairin toiminta määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä tulee saattaa toimenpiteiden asteelle.
Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 ansaitsee parempaa kohtelua kansalliselta lentoyhtiöltämme.
Jarmo J. Husso
Oulu