Vuonna 2019 Suomessa oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan runsaat 1,28 miljoonaa isää. Luku kattaa sekä biologiset isät että adoptioisät.
Pohjois-Pohjanmaalla heitä on runsaat 94 000.
15–84-vuotiaista miehistä yli puolella, noin 57 prosentilla, on lapsia. 65–84-vuotiaista miehistä taas 83 prosenttia on isiä. Eroa selittää se, että 15–84-ikähaarukassa on suuri määrä ihmisiä, jotka eivät ole vielä saaneet lapsia.
– Lasten saaminen on Suomessa myöhäistynyt sekä miehillä että naisilla, samoin kuin lapsettomaksi jääminen. Kun lisääntymisikäiset, alle 50-vuotiaat ihmiset, jotka tällä hetkellä vielä saavat lapsia, ovat saaneet kaikki lapsensa, tulee olemaan enemmän lapsettomia kuin tällä hetkellä 55–80-vuotiaissa on, kertoo tutkimusjohtaja Venla Berg Väestöliiton Väestöntutkimuslaitokselta.
Pohjanmaalla enemmän lapsia
Viime vuonna Suomessa isäksi tuli ensimmäistä kertaa 18 500 miestä. Ensimmäisen lapsen syntyessä isät olivat Suomessa keskimäärin 31,6-vuotiaita. Koko Suomessa yhdellä isällä oli keskimäärin 2,25 lasta. Pohjois-Pohjanmaalla vastaava luku on 2,65 lasta.
Pohjois-Pohjanmaalla miehiä, joilla on lapsia, on eniten ikäluokassa 65–69-vuotiaat. Heidän ikäluokassaan lapsia saaneiden osuus on 80,6 prosenttia. Toisiksi eniten miehiä, joilla on lapsia on ikäluokassa 60–64-vuotiaat. Heidän ikäluokassaan lapsia saaneiden osuus on 77,8 prosenttia. Kolmantena ovat 55–59-vuotiaat, joiden ikäluokassa lapsia saaneiden osuus on 76,7 prosenttia. Sitten tulee hyppäys viisitoista vuotta nuorempiin. 40–44-vuotiaita biologisia isiä on Pohjois-pohjanmaalla 9582 kappaletta. Lapsia saaneiden prosenttiosuus kyseisestä ikäluokasta on 72,1. Lapsia isää kohden on yhtä paljon kuin 65–69-vuotiailla miehillä: 2,72.
Bergin mukaan lapsettomuus on lisääntynyt ja se on Suomessa ollut aina korkeampaa kuin muissa Pohjoismaissa. Toisaalta Suomessa on ollut enemmän suurperheitä.
– Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla on ollut yleisesti korkeampi syntyvyys kuin muualla Suomessa. Varsinkin rannikkoseudulla. Se johtuu vanhoillislestadiolaisuuden tiheydestä niillä seuduilla.
Samalla alueella myös ei-vanhoillislestadiolaisissa perheissä on usein enemmän lapsia kuin muualla Suomessa. Isompi lapsimäärä ikään kuin vuotaa lestadiolaisperheistä muihin.
– Lasten saanti on tutkitusti tavallaan tarttuva tauti. Kun näkee ympärillään lapsia, tai esimerkiksi ystävät saavat lapsen, se saattaa herättää itsessä halun saada lapsia, Berg sanoo.
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan lapsettomuus 40–44-vuotiailla on lisääntynyt vuosien 2000–2019 aikana erityisesti kaupunkialueilla asuvilla miehillä ja maaseutualueilla asuvilla naisilla. Maaseutualueiden miehillä lapsettomuuden kehitys on ollut osin päinvastaista 2010-luvulla.
Lasten osoite usein äidin taloudessa
Tilastojen mukaan noin 130 000 isää asui vuoden 2019 lopussa eri osoitteessa kuin alle 18-vuotiaat lapsensa. Äitien kohdalla tällainen tilanne on selvästi harvinaisempi. Yli 60 000 etä-isää, 47 prosenttia heistä, asui tilastojen mukaan yksin, eli asunnossa ei ole kirjoilla muita. Tilastokeskuksen tietojen mukaan miesten yleisempää yksin asumista selittävät osaltaan juuri avio- ja avoerot, joissa lapset jäävät usein äidille – tai yhteishuoltajuustapauksissa lasten osoite on useammin äidin.
Kelan tietojen mukaan isyysvapaan sitä osaa, jonka isä voi pitää vanhempainvapaan jälkeen ja jonka tarkoituksena on ollut kannustaa isiä ottamaan itsenäinen hoivavastuu lapsesta, käyttää nykyään noin 45 prosenttia isistä. Osuus on yli nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Toisaalta noin neljännes isistä jättää yhä oikeutensa isyysvapaaseen käyttämättä kokonaan, ja neljännes isistä käyttää isyysvapaiden maksimimäärän, 54 arkipäivää.