Monella suomalaisella on lapsuusmuistoja humalaisista aikuisista, onnekkailla muistot ovat harmittomia, mutta useilla niihin liittyy ahdistusta. Vähäinenkin humaltuminen muuttaa aikuisen käyttäytymistä lapsen näkökulmasta vieraaksi. Liiallinen alkoholinkäyttö uhkaa aina lapsen perusturvallisuutta.
Noin 70 000 lasta Suomessa elää perheessä, jossa vähintään toisella vanhemmalla on vakava päihdeongelma. Alkoholi kytkeytyy vahvasti perheiden heikkoon taloustilanteeseen, väkivaltaan, tapaturmiin ja syrjäytymiseen.
Viime aikoina Suomea järkyttäneistä lapsiin kohdistuneista tai lasten tekemistä väkivallanteoista lähes jokainen on tehty päihtyneenä.
Hallitus on esittänyt muutoksia alkoholilakiin helpottaakseen alkoholin saatavuutta. Hallituksen tavoitteena on siirtää 8-prosenttisia alkoholijuomia 370 Alkon myymälästä yli 5 000 vähittäiskauppaan. Samalla kaavaillaan alkoholin kotiinkuljetuksen sallimista. Alkoholin varjostamissa perheissä muutos merkitsee yhä vaivattomampaa juomista vanhemmille. Jatkossa kotoa ei tarvitse ryhdistäytyä Alkoon tai edes kioskille.
Suomessa alkoholin ongelmakäyttö on yleistä sukupuolesta riippumatta. Raskauksien kannalta erityisen haitallista on naisten juominen, joka on 40 vuodessa kuusinkertaistunut. Noin kuusi prosenttia äideistä on päihderiippuvaisia ja vuosittain syntyy satoja alkoholin eriasteisesti vaurioittamia lapsia.
Alkoholi voi aiheuttaa lapselle pysyvän ja vakavan vammaisuuden eli FAS-syndrooman. Lievempiä, kuten käytös- ja tarkkaavaisuushäiriöinä ilmeneviä, alkoholivaurioita arvioidaan olevan sadoilla syntyneillä vuosittain.
Alkoholiongelmat kuormittavat jo valmiiksi kriisiytynyttä sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Etenkin lastensuojelun tarve tulee kalliiksi. Pienten lasten pitkäkestoisten huostaanottojen taustalla vanhempien alkoholiongelmat ovat merkittävässä roolissa.
Nuorten alkoholinkäyttö on vuosien työllä saatu vähenemään, mutta viime vuosina myönteinen trendi on pysähtynyt. Humalahakuinen juominen on nuorilla yhteydessä väkivaltarikoksiin, tapaturmiin ja liikennekuolemiin. Varhaisella iällä aloitettu juominen lisää alkoholinongelman riskiä aikuisuudessa.
Hallitusohjelman tavoitteena on rakentaa lapsimyönteisyyttä. Alkoholipoliittista keskustelua käydään kuitenkin kuin lapsia ei olisi olemassakaan. Toistaiseksi ei ole esitetty yhtään puheenvuoroa, joka puoltaisi alkoholin vapauttamista lasten ja nuorten näkökulmasta. Samalla uudistusten lapsivaikutusten arvioinnit loistavat poissaolollaan.
Alkoholipolitiikan tärkeimpiä tavoitteita tulee olla lasten ja nuorten suojeleminen alkoholihaitoilta. Lasten kannalta hallituksen kaavailemista muutoksista on pelkkää haittaa. Vaikuttamalla alkoholin hintaan ja saatavuuteen alkoholihaittoja voidaan ehkäistä – tai aiheuttaa – tehokkaasti.
Elina Pekkarinen
lapsiasiavaltuutettu
Kim Kannussaari
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto