IHMISET: Ra­nua­lai­nen Petri Tam­mi­nen menetti ka­la­ja­los­ta­mon­sa tu­li­pa­los­sa

SÄÄ: Epä­va­kai­nen sää jatkuu Oulun seu­dul­la – al­ku­vii­kos­ta saattaa sadella

Lapset löy­si­vät yli 100 vuotta sitten kuol­leen miehen hau­ta­ki­ven ri­vi­ta­lon pihalta Oulun Ra­ja­ky­läs­sä – mys­tee­ri­muis­to­merk­ki ajau­tu­nut pai­kal­le il­mei­ses­ti vuo­si­kym­me­niä ennen löy­ty­mis­tään

Hautakiviä löytyy yleisiltä paikoilta erittäin harvoin, kertoo kuolemantutkija Ilona Pajari.

Oulu
Hautakiveä on ilmeisesti yritetty murskata, mutta se on säilynyt suurelta osin hyväkuntoisena.
Hautakiveä on ilmeisesti yritetty murskata, mutta se on säilynyt suurelta osin hyväkuntoisena.
Kuva: Jussi Korhonen

Anders Viktor Englund syntyi jouluaattona 1843 tiettävästi Ahvenanmaalla. Ei ole tiedossa, mitä kaikkea sen jälkeen tapahtui, mutta oletettavasti hän kuoli vuonna 1916.

Kesäkuussa 2021 Englundin hautakivi löytyi pensaasta Oulun Rajakylässä sijaitsevan rivitalon pihalta.

Muistomerkin löysi talossa asuva lapsi. Hänen isänsä kertoi oudosta löydöstä Forum24:lle, joka vieraili paikan päällä toteamassa nurmikolle nostetun kiven aidoksi.

Isä, joka ei halua nimeään julkisuuteen, kertoo kuulleensa myöhemmin pojaltaan, että toinen lapsi oli löytänyt kiven parin sadan metrin päästä jo toissa talvena. Silloin asiasta ei ollut tullut puhetta aikuisten kanssa.

– En ollut huomannut erikseen sanoa, että pitää kertoa, jos pihalta löytyy hautakiviä, isä naurahtaa.

Hän ei osaa sanoa, kuinka kivi on päätynyt täksi kesäksi pensaaseen. Siitäkin on vain valistuneita arvauksia, kuinka se ylipäänsä on joutunut Rajakylään ja Ouluun.

Ei meidän kirjoissa

Hautakivestä puuttuu osa, mutta se on muuten säilynyt hyväkuntoisena. Kaiverruksesta käy ilmi vainajan nimi, syntymäaika ja kuolinpäivä, mutta ei -kuukautta tai -vuotta.

Täyttä varmuutta ei ole, onko kyseessä sama henkilö, mutta maininta kaikkia kiven tietoja vastaavasta miehestä löytyy internetin sukututkimussivustolta. Hänen kerrotaan syntyneen Grundsundassa Vårdön saarella, joka sijaitsee Manner-Ahvenanmaan itäpuolella.

Kuolinpaikkaa ei sivustollakaan mainita, mutta ilmeisesti se ei ole ainakaan Oulu. Hautaustoimenpäällikkö Tuomo Vuontisjärvi Oulun seurakuntayhtymästä on tarkastanut asian kiven tietojen perusteella.

– Ei ole meidän kirjoissamme sellaista vainajaa, hän sanoo.

Itse kivestäkään ei voi äkkiseltään päätellä sen enempää. Suomalaista kuolemaa tutkinut sosiaalihistorian dosentti Ilona Pajari kertoo näkemänsä kuvan perusteella, että kivi on ajalleen tyypillinen muistomerkki.

Maata on siirrelty

Kaupungin vuokrataloyhtiö Sivakan rivitalot valmistuivat Rajakylän Valmutielle 70-luvun alussa. Sinne ajoittunee myös hetki, jolloin Anders Viktor Englundin hautakivi saapui Ouluun.

– Sen aikainen kulttuuri on ollut, mitä se on ollut. Maata on siirrelty ja on tullut sekalaisia täyttömaita, Sivakan toimitusjohtaja Raimo Hätälä sanoo.

Vuontisjärvi pitää Hätälän tapaan uskottavana selityksenä, että varsin suurelta osin ehjäksi jäänyt hautakivi on kulkeutunut Rajakylään täytemaan mukana 60–70-lukujen taitteessa, kun aluetta rakennettiin.

Kivi on voinut olla maassa vuosikymmeniä, kunnes routa on sen nostanut lasten löydettäväksi. Mistä päin maata täyttömaa hautakivineen on Ouluun tullut, sitä voi olla vuosikymmenien jälkeen jopa mahdoton selvittää.

Murskana kiertoon

Ilona Pajari ei pidä todennäköisenä, että ainakaan Ahvenanmaalta oltaisiin tuotu Ouluun maata, mutta muilta osin hän uskoo esitettyyn täytemaateoriaan. Jos kivi todella on peräisin Ahvenanmaalla syntyneen Englundin haudalta, se on Pajarin arvion mukaan sijainnut jossakin muualla kuin miehen synnyinsijoilla.

Siellä kivi on saattanut seisoa alkuperäisellä sijoituspaikallaan pitkäänkin ennen kuin se on lähtenyt liikkeelle. Pajari pohtii, että alkusysäyksen syy on saattanut olla varsin maallinen.

– Sotien jälkeen seurakunnat lopettivat aiemmin myytyjä niin sanottuja ikuisia hautapaikkoja. Jos hautaa ei hoidettu, se pistettiin kiertoon, Pajari kertoo.

Hautakiviä on poistettu ja poistetaan paljonkin, mutta yleensä niistä ei sen jälkeen kuulla. Tyypillisesti kivet murskataan uusiokäyttöön, kuten vaikkapa sepeliksi.

Pajari pitää kuvan perusteella todennäköisenä, että myös Rajakylän kiveä on yritetty hävittää murskaamalla, mutta toimi on jäänyt jostakin syystä puolittaiseksi.

Jemmakivet Intiöön

Raimo Hätälä sanoo, että hänen tietääkseen Sivakan pihoilta ei ole löytynyt hautamuistomerkkejä koskaan aikaisemmin. Pajarin mukaan hautakiviä tai sellaisen osiksi tunnistettavia pienempiä kappaleita löytyy muutenkin yleisiltä paikoilta hautausmaiden ulkopuolelta vain hyvin harvoin.

Tuomo Vuontisjärvi kertoo, että toisinaan hautakiviä löytyy perintötaloista tai ullakoilta. On voitu esimerkiksi uusia muistomerkki, ja vanhaa ei olekaan raaskittu hävittää.

– Se on sitten jäänyt jonnekin jemmaan. Sitten aikaa kuluu, sukupolvi vaihtuu ja se nousee jostakin kätköistä esiin.

Käytöstä poistetut hautakivet ovat Vuontisjärven mukaan lähtökohtaisesti vain kiviä, joissa on kaiverruksia. Ellei asiaan liity ilkivaltaa tai muuta epätavallista, kiven voi hävittää. Jos sellaisen sattuu löytämään, kiven voi viedä hautausmaalle ammattilaisten käsiin.

– Sen voi toimittaa tänne Intiöön, ettei tarvitse itse ruveta moukaroimaan sitä rikki tai peittämään maahan tai muuta. Me sitten asianmukaisesti poistamme sen päiväjärjestyksestä.

Tiedätkö jotain Anders Viktor Englundista tai siitä, kuinka hänen hautakivensä päätyi Rajakylään? Kerro tietosi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@forum24.fi.