Teknologiateollisuuden arvion mukaan Suomi tarvitsee 130 000 uutta insinööriä seuraavan 10 vuoden aikana. Valtava insinööripula johtuu eläköitymisen lisäksi teollisuuden murroksesta ja vihreästä siirtymästä.
Teollisuuden murroksen takia manuaalisen työn teko vähenee ja työ siirtyy suurelta osin digitaaliselle puolelle. Teollisuudessa tarvitaan sen vuoksi uudenlaisia insinöörejä, joilla on digitaalisen työn vaatimia uusia oppeja.
Lapin AMK kouluttaa insinöörejä Kemissä ja Rovaniemellä. Konetekniikan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan insinööritutkinnon voi suorittaa Kemissä. Maanmittaustekniikan, rakennus- ja yhdyskuntatekniikan sekä tieto- ja viestintätekniikan insinööritutkinnot opiskellaan Rovaniemellä.
Kansainvälinen insinööritutkinto (Machine Learning and Data Engineering) opiskellaan englanniksi Rovaniemellä. Lisäksi Lapin AMK tarjoaa täydennyskoulutusta töissä oleville insinööreille, jotka päivittävät osaamisensa digitalisoituneeseen työelämään. Myös Lapin AMKin ylemmät AMK-tutkinnot tarjoavat luontevan jatko-opiskelumahdollisuuden.
Lapin AMK:n käytännönläheinen ja työelämälähtöinen koulutus ei keskity vain lappilaisten tarpeisiin, vaan se houkuttelee opiskelijoita koko maasta.
”Elinkeinoelämän ja teollisuuden todellisiin tarpeisiin perustuva koulutus johtaa varmimmin työllistymiseen”, kertoo Lapin AMKin osaamisaluejohtaja Hannu Kähkölä.
Itselle sopivat tavat opiskella
Lapin AMK tarjoaa hyvin joustavat tavat opiskella ja niistä opiskelija voi valita itselleen parhaiten sopivat. Päiväopinnoissa opiskellaan yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa kampuksella, jossa on nykyaikaiset ja monipuoliset oppimisympäristöt.
Monimuoto-opinnot ovat yhdistelmä verkko-opintoja, opiskelua kampuksella ja opiskelua työelämässä. Verkko-opinnot taas vaativat opiskelijalta itsenäistä otetta, sillä opinnot suoritetaan muutamaa kampuspäivää lukuun ottamatta kokonaan verkossa.
Etä- ja verkko-opinnot käydään Lapin AMKin virtuaalikampuksella, jossa oppiminen on osallistavaa, vuorovaikutteista ja elämyksellistä. Se kuitenkin vaatii tietokoneen ja toimivan verkkoyhteyden lisäksi myös oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta ja oman ajankäytön hallintaa sekä tiedonhankintataitoja.
”Opiskelijat itsekin huomaavat, että on parempi tulla paikanpäälle tekemään laboratorioharjoitukset, näin oppii teoriassa käydyn asian paremmin”, osaamispäällikkö Jouko Isometsä sanoo.
”Jos opiskelijan motivaatio ei ole kohdillaan, kaikissa opinnoissa on vaarana, että ote herpaantuu ja opiskelija tipahtaa kärryiltä. Niitä tilanteita varten meidän opintojen ohjaus- ja neuvonta seuraa herkällä otteella opintojen etenemistä ja on opiskelijan tukena”, Isometsä kertoo.
Etä- ja verkko-opintoja voi suorittaa myös esimerkiksi työn ohessa. Tämä houkuttelee monia opiskelijoita, mutta on muistettava, että koko tutkinnon suorittaminen työnohessa vaatii erittäin vahvaa sitoutumista ja itseohjautuvaa opiskeluotetta.
Lapin AMK koulutuksen aallonharjalla
Lapin AMK on herkeämättä kehittänyt opintotarjoamaansa ja tapoja kouluttaa. ”Työ ei ole ollut turhaa, vaan edistyksellinen maine on kiirinyt kauas ja nyt opinahjoon tulee siirto-opiskelijoita muista ammattikorkeakouluista”, Kähkölä kiteyttää.
Lapin AMK tunnetaan muun muassa sähkö- ja automaatiotekniikan etälaboratoriosta, jossa voi opiskella etänä tai paikan päällä. Sille on valmistumassa digitaalinen kakkonen, jonka avulla opiskelija voi jo etukäteen tutustua työkohteeseen. Modernisointiprojektissa opiskelijat muuttavat vanhan oppimisympäristön sähköiseksi aivan samalla tavalla kuin tehdään työelämässä todellisissa laitoksissa.
Isometsä sanoo ylpeänä, että Lapin AMK kouluttaa tulevaisuuden tekijöitä. He lähtevät valmistuttuaan töihin ympäri Suomen ja myös toteuttamaan Pohjois-Ruotsin isoja investointeja. Lapin AMK:sta valmistuneista 86 prosenttia siirtyy suoraan työelämään ja 6 prosenttia lähtee vielä jatko-opiskelemaan.
Kevään yhteishaku suomenkielisiin AMK- ja YAMK-koulutuksiin on 15.–30.3.
Syksyn yhteishaku suomenkielisiin AMK- ja YAMK-koulutuksiin on 30.8.–13.9.