Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Lain­sää­dän­tö­työ ei ole neu­vot­te­lua – hal­li­tuk­sen on kuul­ta­va koh­de­ryh­miä, ja sitä varten la­kia­loit­teet tekevät lau­sun­to­kier­rok­sen

On alkanut jo neljäs maan toimintoja lamaannuttava lakkoviikko. Syy on hyvin harvinainen, sillä ammattiyhdistysliike pyrkii muuttamaan tai estämään maan demokraattisesti valitun eduskunnan lainsäädäntötyötä.

Hallitushan on vain eduskunnan valitsema työrukkanen, jonka tehtävänä on tehdä lakialoitteita, jotka eduskunta hyväksyy tai hylkää. Siellä päättäjinä ovat myös niin ammattiyhdistysliikettä kuin työnantajapuoltakin edustavat ja kansan valitsemat kansanedustajat. Se on maan korkein päättäjätaho, joka edustaa korkealle kehittynyttä valtiollista demokratiaa.

Siis maan hallitushan ei voi olla työmarkkinaosapuoli, kuten nyt kuvitellaan, vaan osapuolia voivat olla vain työntekijä- ja työnantajajärjestöt.

Lainsäädäntö ei ole neuvottelutoimintaa, mutta hallituksen on kyllä kuultava kohderyhmiä, ja sitä varten lakialoitteet tekevät lausuntokierroksen. Kun nyt  kyseessä eivät ole tavanomaiset palkka- ynnä muut työelämän asiat, vaan työelämän lainsäädäntö, on lakkoilu järjetöntä ja sivistysvaltion sijaan muistuttaa niin sanottujen banaanivaltioiden toimintaa. Siis lakkoilulla yritetään estää tai muuttaa vuosi sitten valittujen kansanedustajien lainsäädäntötoimintaa.

"Kaikki yhteiskunnan toiminnot vaativat tuekseen lainsäädäntöä, myös työelämä, josta nyt on kyse."

Lakko-oikeus poliittisen lakon osalta lienee eduskunnan käsittelyssä. Kaikki yhteiskunnan toiminnot vaativat tuekseen lainsäädäntöä, myös työelämä, josta nyt on kyse.

Kolmen vuoden kuluttua valitaan uusi eduskunta, joka lainsäädäntötoimessaan luo uutta ja muuttaa entistä, ehkäpä myös työlainsäädäntöä. Se on sitä demokratiaa. Kyse on kuitenkin vain politiikasta, ja siihen liittyvien asioiden päättäminen kuuluu vain eduskunnalle, ei ay-liikkeelle. Muut Pohjoismaat näissä asioissa ovat olleet paljon Suomea järkevämpiä.

Kun nyt Suomi on talouden alamäessä ja jopa syöksykierteessä tämän järkivapaan lakkoilun vuoksi, pitäisi muistaa talouden kylmä lainalaisuus, jonka mukaan ei voi kuluttaa enempää kuin tienaa. Se koskee myös valtiota, sillä velanotossa joskus pää tulee vetävän käteen. Ja vain siitä johtuen tämä hallitus leikkauksillaan yrittää hillitä valtion velan kasvua.

Edellinen ns. vihervasemmistohallitus lisäsi järkyttävästi valtion velkaa, jota vain osaksi selittää koronapandemia. Muissa Pohjoismaissa sen suhde oli paljon pienempi. Siis Suomessa ostetaan poliittista kannatusta velkarahalla. Se on moraalitonta toimintaa.

Osmo Leinonen

Raahe