Muuttunut mediaympäristö uhkaa demokratian perustuksia niin maailmalla kuin myös Suomessa. Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin liittyneet levottomuudet ovat vain yksi tuore esimerkki sosiaalisen median vaikutuksista demokratiaan ja ihmisten luottamuksen horjumiseen. Väärä tieto leviää helposti netissä ja somealustojen algoritmit entisestään muokkaavat keskustelukulttuuria kärjistämistä ja vastakkainasettelua suosivaan suuntaan.
Digimaailman säännöt ovat pitkään muovautuneet somealustojen omien kaupallisten intressien pohjalta. Näiden alustojen taloudellinen ja yhteiskunnallinen valta on kuitenkin kasvanut niin suureksi, että keskeisimmät säännöt on syytä paaluttaa vahvemmin lainsäädäntöön. Tätä olemme nyt digitaalisia palveluja koskevalla EU-lainsäädännöllä tekemässä.
Toimin Euroopan parlamentissa teollisuusvaliokunnan pääneuvottelijana, kun digitaalisia palveluita koskevaa tuoretta lakiesitystä aletaan nyt käsitellä.
Työsarka on haastava: on reagoitava olemassa oleviin haasteisiin, mutta samalla myös ennakoitava teknologian ja markkinan kehitystä pitkälle tulevaisuuteen. Edellinen samaa kokonaisuutta koskenut EU-laki on ollut voimassa jo yli 20 vuotta, joten nyt tehtävän sääntelyn on oltava tulevaisuuskestävää.
Digitaalisia palveluita koskevassa lakiesityksessä EU-komissio esittää useita tapoja, joilla parannetaan ihmisten perusoikeuksien suojaa verkossa ja luodaan verkkoalustoille nykyistä vahvempi avoimuus- ja vastuullisuusvelvoite. Netissä tulee jatkossa noudattaa samoja eurooppalaisia arvoja kuin muussakin elämässä: demokratiaa, sananvapautta, ihmisoikeuksia. Se mikä on yhteiskunnassa laitonta, on sitä myös verkossa. Koskien sekä tavaroita, palveluita että sisältöjä.
Lakiesitys sisältää muun muassa velvoitteita laittoman sisällön poistamiseksi, yrityskäyttäjien jäljitettävyydestä, tavoista riitauttaa yritysten moderointipäätöksiä ja tutkijoiden pääsystä yritysten dataan.