Kylät: Lai­ta­saa­ren asuk­kaat kehuvat omaa idyl­liään

Sää: Kolea kesäsää vaihtuu ensi vii­kol­la läm­pi­mään

Huumeet: Kier­sim­me aut­ta­jien kanssa huu­mei­den käyt­tö­pai­kat Oulun kes­kus­tas­sa

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Lää­kä­ri­kou­lu­tus­ta on jo lisätty rei­lus­ti – ter­veys­kes­kuk­sis­sa tar­vi­taan riit­tä­väs­ti muuta hen­ki­lö­kun­taa, jotta lää­kä­rit voivat kes­kit­tyä ydin­osaa­mi­seen­sa

Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (kesk.) esitti huolensa lääkäreiden saatavuudesta ja ehdotti lääkärikoulutuksen lisäämistä (Kaleva 15.10./Lukijalta).

Lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja on kuitenkin viime vuosina jo lisätty runsaasti. Alimmillaan 1990-luvulla määrä oli noin 350 opiskelijaa vuodessa, kun viime vuosina se on ollut 725–750. Ennätyssuuret vuosikurssit ovat nyt opintojensa loppusuoralla ja valmistuvat lähivuosina.

Lääketieteellinen opetus on kärsinyt pitkään resurssipulasta. Ryhmäkoot ovat liian suuria, opetuspotilaita ei riitä, ei myöskään kliinisiä opettajia.

Viime kesänäkin useassa työpisteessä keskusteltiin siitä, kuinka vähän nykyopiskelijat pääsevät tekemään toimenpiteitä tai edes tutkimaan itsenäisesti potilaita. Tämä lisää tuen tarvetta ja kuormittaa terveydenhuoltoa.

Huoli lääkärikoulutuksen laadusta on vakava, ja asiaan kiinnitti huomiota myös kansainvälinen arviointiryhmä jo vuonna 2018.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.