Oulu: Kau­pun­gin­joh­ta­ja Seppo Määttä eroaa

Ruoka: Ou­lu­lais­ten ba­naa­nit kyp­sy­vät Van­taal­la

Harrastukset: Suo­si­tuil­le ke­ra­miik­ka­kurs­seil­le pääsee Oulussa vain tuu­ril­la

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Kyt­ty­rä­mäi­nen lohi – työ Tenon lohen pe­las­ta­mi­sek­si ei saa ty­reh­tyä by­ro­kra­tiaan

Moni on seurannut järkyttyneenä uutisointia siitä, kuinka kyttyrälohi, tuo idän suurvallan lahja Pohjoismaille, on vallannut Tenojoen. Tänä vuonna Saamenmaan valtavirtaan on noussut yli kaksi kertaa enemmän kyttyrälohia kuin Tenon perinteistä, ikiaikaista kuningaskalaa.

Tämän tiedon pitäisi pysäyttää jokaisen meistä miettimään, mitä ihmettä Pohjolan luonnossa on tapahtumassa. Ei riitä, että ihminen on saattanut Tenon ja sen sivujokien lohikannat sukupuuton partaalle. Nyt Tenon lohen riesaksi ilmestyi ventovieras tunkeilija.

Kyttyrälohen kotiutumisella Tenolle voi olla arvaamattomia ekologisia seurauksia. Tuhannet kilot mätäneviä kalanraatoja houkuttaa haaskansyöjiä paikalle. Arvatenkin kettu ilmestyy apajille ja tämä voi olla viimeinen naula naalin arkkuun. Ja mitä tapahtuu itse joessa – sitä voi itse kukin arvailla.

Viime talvena keskusteltiin siitä, kuinka Tenon lohen kalastusrajoitukset ovat vastoin saamelaisten ikiaikaisia kalastusoikeuksia ja kalastusperinteitä.

Lue Digiä _0,25 € / viikko_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.