Uusimmatkaan Väyläviraston investointiohjelmat eivät tarjoa kaksoisraidetta 2030 mennessä! Suunnitelmia olisi tarvittu EU:n rahoitustuen saamiseksi jo 2012, jolloin Suomen ja Ruotsin Perämerenkaari saatiin EU:n liikenteen ydinverkkoon TEN-T. Ruotsilla oli suunnitelmat ja se sai rantaradan rakentamisen tukimiljardit. Nyt kulkee Haaparanta–Luulaja lähijunakin.
Kääntääkö ajattelun kaupunkien ja kuntien ”Pohjoisen ohjelma”, sen merkitys koko Suomelle? EU:n liikenneasiat tuntee myös uusi maakuntajohtaja Jussi Rämet (Kaleva 14.3.).
Perämerenkaaren yhteistyötä on tehty vuosikymmeniä. 90-luvulla syntyi yhteispohjoismainen teknologiakeskusten multipolisverkosto. Sen sijaan pohjoisen yritykset eivät juuri osallistu miljardi-investointeihin Ruotsissa ja Norjassa, vaikka Jukka Olli on niistä Business Oulun kautta vuosia tiedottanut?
Perämerenkaaren yliopistojen, Uumaja, Luulaja, Oulu ja Vaasa ”Fyrkanten” yhteistyö tiivistyi 1980- ja 90-luvuilla. EU-jäsenyyden myötä, 1990-luvun lopulla, syntyi Perämerenkaaren EU-hanke. Maakuntaliiton kehitysjohtaja Martti Hannula oli tärkeä käynnistäjä. Projektipäällikkönä toimi kahden maan kulttuurin tuntenut Ruotsissa syntynyt, Oulussa opiskellut Tommy Ukkola.
Ruotsin rannikon kunnat ja Suomen seutukunnat Kemi-Torniosta Raaheen ja Kokkolaan saakka perustivat Perämerenkaaren yhdistyksen. Ukkolasta tuli itseoikeutetusti yhdistyksen pääkoordinaattori. Kaupungeilta, satamilta ja niin edelleen oli koottu lausuntoja Perämerenkaaren saamisesta TEN-T verkkoon jo 2002. Ruotsia kiinnostivat malmivarat jopa Venäjältä saakka.
Edunvalvontahenkilöstö toimi pitkälle Oulun kaupunginjohtajien Kari Nenosen ja Matti Pennasen sekä Luulajan kunnanneuvoksen Karl Petersenin johdolla. Petersenin puoliso, europarlamentaarikko Ewa varmisti vuoropuhelua EU:n komissioon.
Perämerenkaaren kaupungit ja yritykset sekä Suomen liikenneministeri Merja Kyllönen ja Ruotsin kollega Catharina Elmsäter-Svärd saivat lopulta kaaren TEN-T verkkoon 2012.