Suomeen kohdistuvat vakavat kyberhyökkäykset ovat aiempaa tarkoituksellisempia, kertoo Kyberturvallisuuskeskuksen ylijohtaja Sauli Pahlman Helsingin Sanomien haastattelussa. Ukrainan ja Venäjän välisen kyberavaruudessa käytävän sodan seurauksena hyökkäyksiä suunnitellaan Pahlmanin mukaan aiempaa enemmän nimenomaan suomalaisia organisaatioita varten.
– Aikaisempina vuosina tyypillinen vakava hyökkäys on tullut jonkin alihankkijan tai kumppanin kautta suomalaiseen organisaatioon. Pääkohde on ollut jossain muualla kuin Suomessa. Tai jollakin kyberrikollisella on käynyt tuuri ja on päästy vähällä yrittämisellä sisälle, Pahlman kuvaa muutosta HS:lle.
Kesän jälkeen hyökkäykset ovat keskittyneet suomalaisiin organisaatioihin. Hyökkääjät myös valmistelevat hyökkäyksiään aiempaa pidempään ja etsivät sopivia kanavia hyökkäystä varten.
Kyberhyökkäysten määrä nousee normaalistikin joka vuosi, mutta Suomessa kasvunopeus organisaatioihin kohdistuvissa vakavissa hyökkäyksissä on ollut yhtäkkiä aiempaa suurempi. Tavallisen kansalaisen kannalta kybertilanne on kuitenkin Pahlmanin mukaan nyt normaali.
– Suomen digitaalinen ympäristö ei ole häiriintynyt. Mobiiliverkot ja kiinteät verkot sekä palvelut toimivat normaalisti. Emme ennusta tämä ison kuvan tässä erityisesti muuttuvankaan, Pahlman sanoo.
Helsingin Sanomat kertoo myös, ettei Liikenne- ja viestintävirastoon kuuluva Kyberturvallisuuskeskus ota kantaa siihen, kuka tai ketkä ovat hyökkäyksen taustalla.