Äärimmäinen kuumuus tappaa vuosittain arviolta puoli miljoonaa ihmistä. Yhteiskunnat eivät ole varautuneet riittävästi ilmastokriisin aiheuttamiin terveyshaittoihin.
Kesä on tuonut uutisotsikoihin vakioaiheen: yhä uudestaan rikkoutuvat lämpötilaennätykset. Jatkossa helleaaltoja tulee yhä tiheämmin, ja ne ovat aiempaa voimakkaampia ja pidempiä. Viime vuonna 10 maassa lämpötila nousi yli 50 asteeseen.
Helteellä on tuhoisat vaikutukset ihmisten fyysiseen ja henkiseen terveyteen. Erityisen vaikea tilanne on kehittyvissä maissa, joissa kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten on vaikea lievittää kuumuutta. Arvioiden mukaan puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain liian korkeiden lämpötilojen vuoksi. Todellinen luku on suurempi, sillä kuumuuteen liittyvien kuolemien ja terveysvaikutusten tilastointi ei ole kattavaa.
Kova kuumuus vaikuttaa ihmisiin laajalti. Jos kehon lämmönsäätely estyy, se johtaa pahimmillaan hengenvaaralliseen lämpöhalvaukseen. Kuumuus pahentaa esimerkiksi hengityselinsairauksia, sydän- ja verisuonitauteja ja astmaa. Hellejaksot lisäävät raskauden ja synnytysten aikaisia komplikaatioita, kuten ennenaikaisia synnytyksiä ja riskiä vauvan syntymiseen kuolleena. Pienet lapset ovat erityisvaarassa, sillä heidän kykynsä säädellä ruumiinlämpöään on heikko.
Äärimmäinen kuumuus koettelee myös mielenterveyttä. Se lisää väkivaltarikoksia, eristäytyneisyyttä, päihteiden käyttöä ja itsemurhia. Jos lämpötila ei laske yöllä, unen laatu heikkenee. Unenpuute on yhteydessä tarkkaavaisuuteen ja muistiin, mikä heikentää työkykyä.
Punainen Risti kehittää varautumista helleaaltoihin ja on jatkuvassa katastrofivalmiudessa kuumuuden vuoksi. Pitkittyneen helteen aikana ihmisiä autetaan selviytymään muun muassa liikkuvien viilennysasemien avulla, jakamalla puhdasta juomavettä ja antamalla käteisavustuksia niille, jotka eivät voi työskennellä ammatissaan kuumuuden takia. Ennakkovaroituksia lähestyvistä hellejaksoista hyödynnetään aiempaa tehokkaammin ja varmistetaan, että ihmiset saavat tiedon ajoissa.
Ilmastonmuutoksen ja kuumuuden aiheuttamia terveysriskejä aliarvioidaan sekä yksilötasolla, politiikassa että terveydenhuollossa. Terveysriskien hoitamiseen ja ennaltaehkäisyyn pitää panostaa lähivuosina voimakkaasti. Terveydenhuollon vuotuisten lisäkustannusten arvioidaan nousevan globaalisti yli kahteen miljardiin euroon, mikäli ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin ei varauduta nykyistä paremmin.
Kansainväliset toimet ilmastonmuutoksen tuomiin uhkiin sopeutumiseksi ja varautumiseksi ovat riittämättömiä. Vain 0,5 prosenttia kansainvälisestä ilmastonmuutoksen sopeutumisrahoituksesta on ohjattu terveyteen. Samaan aikaan kun panostuksia tulisi lisätä, kehitysrahoitusleikkausten on arvioitu kohdistuvan eniten juuri terveyteen ja ilmastonmuutostyöhön. Voimistuva äärimmäinen kuumuus edellyttää kiireellisiä toimia varsinkin köyhimmissä maissa.
Terhi Heinäsmäki
terveyden asiantuntija, Suomen Punainen Risti
Paula Uski
ilmastonmuutoksen ja katastrofiriskienhallinnan asiantuntija, Suomen Punainen Risti