Neljä astronauttia pääsi vilkaisemaan miltä maapallo näyttää kun sitä kurkistaa Kuun takaa. Astronautit kiersivät Kuun Artemis 2 -lennollaan. He poikkesivat Suomen aikaa maanantai-iltana 6. huhtikuuta kauimpana kuin kukaan muu ihminen aiemmin, yli 400 000 kilometrin päässä Maasta.
Artemis-lentoa seurataan ympäri maailmaa, sillä se on ensimmäinen miehitetty kuulento yli 50 vuoteen. Kuun pinnalle miehistö ei laskeutunut. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan on tarkoitus viedä astronautteja Kuuhun parin vuoden päästä 2028.
Nelihenkiseen Orion-aluksen miehistöön kuuluu ensimmäinen kuulennolle osallistuva naisastronautti. Mukaan valittiin myös ensimmäinen musta sekä ei-yhdysvaltalainen astronautti.
Miehistö osaa viihdyttää yleisöään. Uutismedia välittää auliisti kuvia ja videoita kymmenpäiväiseltä lennolta. Etenkin nuoriso seuraa somesta Artemista. Presidentti Donald Trump ylisti puheyhteydessään alukseen astronauttien rohkeutta ja kutsui heidät Valkoiseen taloon.
Kuulennon julkisuus on Nasalta tietoinen valinta. Mukavan tarinan rinnalla täytyy muistaa, että Artemista ei laukaistu avaruuteen seikkailumatkalle. Kuulento palauttaa avaruuteen suurvaltapolitiikkaa. Yhdysvalloissa Artemiksen keräämään tietoa halutaan hyödyntää paitsi kaupallisesti niin myös sotilaallisesti.
Suurvaltojen kilpailu avaruudesta alkoi neuvostoliittolaisesta Sputnik-satelliitista, joka kävi Maan kiertoradalla ensimmäisenä vuonna 1957. Kylmä sota suuntasi katseet entistä pidemmälle Kuuhun. Amerikkalaiset kävivät siellä Apollo-lennoillaan 1968–1972. Televisioiden tulo olohuoneisiin takasi, että ihmisen kävely Kuun kamaralla sai suuren huomion.
Nyt Kuun valloituksesta kilpailee myös Kiina, joka tavoittelee miehitettyä kuulentoa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Kiinalaisia kiinnostaa Helium-3 Kuun pinnalla. Sitä voitaisiin louhia fuusioreaktoreiden polttoaineeksi.
Maailman rikkaimman miehen, yhdysvaltalaisen Elon Muskin aikeet avaruudessa ovat vertaansa vailla. Hänen rakettiyhtiönsä SpaceX tavoittelee maapallon resursseista riippumatonta tukikohtaa Marsiin ja Kuuhun. Starlink-satelliiteillaan Musk aikoo tarjota internetyhteyden kaikkialle maailmassa.
Oulun yliopiston väittelytilaisuudessa keskiviikkoiltana 8.4. keskusteltiin avaruuden kolonisaatiosta. Kolonialismin historiaan maapallolla sisältyy synkkiä vaiheita, jolloin valtiot alistivat maa-alueita ja kansoja hyödyttääkseen niitä taloudellisesti, poliittisesti ja kulttuurisesti.
Samaa pelätään nyt avaruudessa, vaikkei siellä tiettävästi asu yhtään ihmistä. Avaruuden valloituksen hyödyt, esimerkiksi taivaankappaleista louhittavat mineraalit tai aurinkoenergia saattavat valua harvoille suurille yhtiöille, mutta haitat jäävät ihmisten harteille. Maata kiertää nyt yli kymmenentuhatta satelliittia. Vielä enemmän avaruudessa leijaillee romua.
Avaruuteen ei sisälly pelkkiä uhkakuvia. Avaruustutkimus tuottaa ihmiskuntaa hyödyttävää teknologiaa ja toimintaa. Esimerkiksi säätä voidaan ennustaa entistä tarkemmin satelliittien ansiosta. Ilmastokriisistä tuskin tietäisimme juuri mitään ilman avaruusteknologiaa.