Pudasjärven kaupungin johtamisesta on tehty mielenkiintoinen hyvinvointiin painottuva tutkimus, jonka tuloksia ei hyvällä tahdollakaan voi paremmaksi muuttaa. Suora lainaus tutkimuksesta:
"Kuntajohto saa Pudasjärven osalta pisteitä kaikkiaan 59, kun maan keskiarvo on 83. Kuntajohdon sitoutumisen pistemäärä on 61, keskiarvon ollessa 83. Sitoutuminen kuvaa strategiatasolla organisaation sitoutumista terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kuntajohtamisen osa-alueista itse johtamisessa tulos on huono, sillä Pudasjärven arvo on vain 24, kun keskiarvo on 86. Nollatulos tuli laajan hyvinvointikertomuksen ja hyvinvointikertomuksen puutteista. Johtamisvastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sen sijaan oli hyvällä tasolla."
Vuonna 2014 Pudasjärvellä oli asukkaita noin 8 400, velkaa asukasta kohti 2 400 euroa ja lainanhoitokate 1,4. Tulorahoitus riittää lainanhoitoon, jos tunnusluku on 1 tai suurempi. Hyvältä näytti siinä vaiheessa.
Vuoden 2022 tilipäätöksen mukaan konsernin lainakanta oli 11 300 euroa/asukas. Siis lähes viisi kertaa suurempi kuin kymmenkunta vuotta aikaisemmin. Kun lukuun lisätään vuokravastuut, nousee jokaisen kuntalaisen lainamäärä 17 500 euroon. Asukasluku on pudonnut noin tuhannella hengellä.
Lainanhoitokate on tipahtanut alle yhden 0,6:een. Rahat eivät riitä ja on otettava syömävelkaa, lainaa lainan päälle, lomautettava työntekijöitä, muun muassa opettajia. Vain 20 prosenttia lomautuksilla tavoitelluista säästöistä toteutui. Lomautusten haitat ja myöhemmin lankeavat kustannukset ovat moninkertaiset säästöön verrattuna. Erityisopetuksen ja tukiopetuksen tarve kasvoi, sairauspoissaolot lisääntyivät.
Kuntataloudessa vastuu on vaaleissa valituilla edustajilla, tosin he eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa, joten he voivat surutta ottaa velkaa kaupungille niin paljon kuin sitä saa, eikä niitä joudu itse maksamaan. Luottamushenkilöt ovat poliittisessa vastuussa, millä ei ole käytännössä mitään merkitystä.
Viime vaalihuumassa vastuuttomasti luvattiin jäähalli Pudasjärvelle, minkä rakentaminen, puhumattakaan käyttökustannuksista olisi lisännyt jo ennestään velkaisen kaupungin menoja valtavasti. Valtuustossa riitti enemmistö estämään hanke.
Pudasjärven taloutta on useamminkin puntaroinut maan johtava kuntatalouden asiantuntija konsulttiyhtiö MDI, jonka laskelmat osoittavat kaupungin velkaantuvan voimakkaasti lähitulevaisuudessa. Johtava viranhaltija väheksyi asiantuntijoita: "Konsulttiyhtiö MDI:n elinvoimamittauksissa tämmöinen pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen erämaakaupunki ei menesty. Silti Pudasjärvellä asuu väljästi, omaleimaisissa kehittyvissä kylissä, oloihinsa tyytyväisiä suhteellisen vähävaraisia ja matalasti koulutettuja kuntalaisia."
On helppo vetää johtopäätös, etteivät asukkaat ole kovin maksukykyisiä veronmaksajia Pudasjärven taloutta pönkittämään. Velaksi tehdyt rakennukset eivät ole pitkillä etäisyyksillä vaan ne on keskitetty kuten hirsikampus, hyvänolonkeskus, vuokratalot, kehitysvammaisten palvelukoti, rivi- ja toimistorakennuksia sekä Syötteelle turisteille areena. Yhteinen tekijä näille on hirsi, joka on kaikista kallein rakentamisen materiaali.
Uusi asuntoalue Ranuantie varteen on osoittautunut tarpeettomaksi johtuen heikosta vetovoimasta uusille asukkaille. Eikä se ole ihme palveluiden loppuessa: huonekaluliike, Lihajalostamo Kylmänen, M-market ja viimeksi Kotipitsa. Eikä terveyskeskukseen pääsy ole helpottunut toiminnan siirtyessä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hoidettavaksi.
Kenellä on vastuu kaupungin talouden hoidosta? Itse olen ollut töissä sekä yksityisellä että julkisella puolella ja ero on selvä. Yksityisellä henkilöt vaihtuvat nopeastikin, julkisella puolella pääsääntöisesti luottamuspulan kautta.
Mikäli johtavat luottamushenkilöt junailevat yksissä tuumin viranhaltijoiden kanssa asioita, vaikea on virheitä myöntää ja suuntaa muuttaa. Nipinnapin luottamusta on löytynyt enemmistöltä ja asukkaat saavat kärsiä seuraukset, muun muassa korkeampina veroina ja huonompina palveluina.
Tapio Lievetmursu
Sarakylä, Pudasjärvi