Pääkirjoitus: Ei laak­soa, ei kuk­ku­laa – vaa­ka­suo­ra ta­lou­den kas­vu­käy­rä lisää sääs­tö­pai­nei­ta

Luitko jo tämän: Ase­ma­kaa­vois­ta va­li­tuk­set menevät Oulussa läpi ää­rim­mäi­sen harvoin

Kalevan vaalivartti: Se­bas­tian Tynk­ky­sen so­me­tai­dot ja tapaus Mikko Kärnä

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Kaleva Digi + Lehti 2 kk 59,90 euroa

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Kuntien taat­ta­va mo­ni­puo­li­nen ja laa­du­kas kiel­ten­ope­tus

Paikallisten toimien onnistumisella on kansallinen merkitys koulutukselliseen tasa-arvoon ja kiinnittymiseen koulutus- ja työuralle.

Vuoden 2021 alkupuoliskolla Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL on tuonut julkiseen keskusteluun oppilaiden ja opiskelijoiden oikeutta saada laadukasta kieltenopetusta asuinpaikkakunnasta ja koulutusasteesta riippumatta.

Erityistä huolta on nostattanut valinnaisten kieliryhmien (A2- ja B-kielet) näivettyminen ja A1-kielivalikon kapea-alaisuus. Kieltenopettajille suunnatun kyselytutkimuksen mukaan kielten opiskelun esteitä ovat arvot ja asenteet, opetusresurssit, korkeakoulujen opiskelijavalinta ja lukujärjestystekniset asiat.

Ratkaisuiksi esitettiin kielten aseman parantamista, opiskelupolkujen takaamista ja vaikuttamista valtakunnallisella tasolla. Kielten valitseminen pitäisi tehdä houkuttelevammaksi, ja kielistä tulisi saada konkreettinen hyöty jatko-opintoihin. Arvoja ja asenteita tulisi muokata tiedottamisen ja markkinoinnin kautta.

"Kuntien talouteen on laadittu menoleikkauslistoja, joissa kohteena on koulutus, usein kieliohjelmat: A1-kielistä halutaan leikata kaikki paitsi englanti ja A2-kielet lakkauttaa kokonaan."

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.