Kuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 9. huhtikuuta vuonna 2017. Ennakkoäänestys järjestetään keskiviikosta tiistaihin 29.3.–4.4.
Oulussa on 619 kuntavaaliehdokasta.
Oulussa ehdokkaita on yhteensä 12 eri listalta. Eniten ehdokkaita on keskustalla, kokoomuksella, vasemmistoliitolla ja vihreillä. Ne lähtevät vaaleihin täydellä sadan ehdokkaan listalla.
Äänestäminen kannattaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta äänestäjästä arvioi, että omalla äänellä on merkitystä kuntavaalien lopputuloksen kannalta.
Uudet kunnanvaltuustot aloittavat kuntavaalien jälkeen kesäkuussa.
Ehdokasnumerot
Tästä löytyvät ehdokkaiden numerot Oulussa.
Oikeusministeriön ylläpitämältä tulospalvelusivulta löytyvät myös kaikkien muiden kuntien ehdokasnumerot.
Äänioikeus: Kuntavaaleissa eli kunnallisvaaleissa äänioikeus on, jos täyttää 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 9. huhtikuuta.
Ehdokkaita voi vertailla Kalevan kuntavaalikoneella
Omaa ehdokasta voi etsiä kuntavaalikoneella. Kalevan kuntavaalikoneessa on Oulun lisäksi ehdokkaita kaikista Pohjois-Pohjanmaan kunnista.
Ehdokkaita on tentattu 13 peruskysymyksen avulla. Kysymykset käsittelevät muun muassa kuntapalveluita, kaavoitusta, kuntataloutta ja kuntien tehtäviä. Peruskysymysten lisäksi osaan kunnista on räätälöity myös kuntakohtaisia kysymyksiä.
Ennakkoon voi äänestä missä kunnassa tahansa
Ennakkoäänestys kuntavaaleissa järjestetään kotimaassa keskiviikosta tiistaihin 29.3.–4.4 ja ulkomailla keskiviikosta lauantaihin 29.3–1.4.
Ennakkoäänestyspaikkoja on noin 900. Oulun ennakkoäänestyspaikat ja niiden aukioloajat näet täältä.
Yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa voi äänestää kuka tahansa äänioikeutettu riippumatta siitä, missä kunnassa hän asuu. Esimerkiksi oululainen äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon esimerkiksi Helsingissä tai Rovaniemellä sijaitsevassa ennakkoäänestyspaikassa.
Erityisissä ennakkoäänestyspaikoissa kuten sairaaloissa ja vanhainkodeissa voivat äänestää vain niissä hoidettavana olevat henkilöt. Liikuntarajoitteiset ovat voineet tilata kotiäänestyksen tiistaihin 28.3.2017 kello 16:een mennessä ilmoittamalla asiasta kotikuntansa keskusvaalilautakunnalle.
Varsinaisena vaalipäivänä äänestypaikka on määrätty
Varsinaisena kuntavaalien vaalipäivänä 9. huhtikuuta 2017 kuntavaalien äänestyspaikat ovat avoinna kello 9–20. Äänestyspaikkoja on jokaisessa kunnassa vähintään yksi.
Varsinaisena vaalipäivänä saa äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeutetulle ennen vaaleja postitettuun ilmoituskorttiin ja äänioikeusrekisteriin.
Oulun äänestyspaikat varsinaisena vaalipäivänä.
Vaaleissa ehdolla olevat henkilöt eivät enää saa toimia vaalilautakunnan eivätkä keskusvaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä. Äänestäjän ei siis tarvitse enää kohdata ehdokkaita vaalipaikalla pöydän takana ojentamassa äänestyslipukkeita tai leimaamassa niitä.
Kuntien keskusvaalilautakunnat aloittavat ennakkoäänten laskennan vaalipäivänä 9. huhtikuuta aikaisintaan kello 15. Ennakkoäänestysten tulos pyritään julkistamaan pian äänestyspaikkojen sulkeuduttua kello 20.
Heti äänestyspaikkojen sulkeuduttua vaalilautakunnat aloittavat varsinaisena vaalipäivänä annettujen äänten laskennan. Alustava tulos kokonaisuudessaan on selvillä yleensä viimeistään kello 23.
Kuntavaalien äänioikeus on siellä, missä asuu
Äänioikeus kuntavaaleissa on 18 vuotta täyttäneillä. Riittää, että täyttää 18 vuotta viimeistään kuntavaalien vaalipäivänä 9. huhtikuuta 2017.
Äänioikeus kuntavaaleissa on kytketty kunnassa asumiseen. Se määräytyy näissä kuntavaaleissa sen mukaan, missä on kirjoilla perjantaina 17. helmikuuta 2017.
Suomen kansalaisten lisäksi äänioikeutettuja kuntavaaleissa ovat muun EU:n jäsenvaltion sekä Islannin ja Norjan kansalaiset, joiden kotikunta kyseinen kunta on 17. helmikuuta 2017. Äänioikeus kuntavaaleissa on myös muulla ulkomaalaisella, jolla on lisäksi ollut Suomessa yhtäjaksoisesti kotikunta kahden vuoden ajan tätä ennen.
Tietyin edellytyksin voivat äänestää kuntavaaleissa EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa olevat henkilöt, joiden asuinpaikka kyseinen kunta on.
Kuntavaaleissa vaaliliitto Oulussa
Ehdokkaita kuntavaaleissa voivat asettaa puoluerekisterissä olevat puolueet sekä äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset.
Kukin puolue, vaaliliitto tai yhteislista voi asettaa kuntavaaleissa ehdokkaita enintään puolitoista kertaa niin paljon kuin kunnassa valitaan valtuutettuja. Oulussa enimmäismäärä kuntavaaleissa on sata ehdokasta, koska valtuutettuja valitaan 67.
Valitsijayhdistyksen ehdokkaan asettamiseksi voi kuntavaaleissa perustaa vähintään kymmenen kyseisessä kunnassa äänioikeutettua henkilöä. Valitsijayhdistykset voivat sitten keskenään muodostaa yhteislistoja, joissa on useampia ehdokkaita.
Eduskuntapuolueiden lisäksi Oulussa on ehdokkaita neljältä listalta. Lisäksi Liberaalipuolue - Vapaus valita r.p. ja Piraattipuolue r.p. ovat vaaliliitossa. Ääntenlaskennassa vaaliliitossa olevia puolueita kohdellaan yhtenä ryhmittymänä, samoin yhteislistaan kuuluvia valitsijayhdistyksiä.
Pienessä, enintään 1500 asukkaan kunnassa valitsijayhdistyksen voi kuntavaaleissa perustaa kolme äänioikeutettua, ja 1501–2000 asukkaan kunnassa viisi äänioikeutettua. Väkiluku lasketaan marraskuun 2016 lopun tilanteen mukaan.
Vertausluku ratkaisee läpimenon
Vaalien tuloksen määräytymisessä käytetään d’Hondt’in laskentamenetelmää, jossa kullekin ääniä saaneelle lasketaan niin sanottu vertausluku.
Ensin lasketaan kunkin ryhmittymän eli puolueen, vaaliliiton, yhteislistan ja valitsijayhdistyksen saama kokonaisäänimäärä. Toisessa vaiheessa asetetaan kussakin ryhmittymässä ehdokkat järjestykseen heidän saamansa äänimäärän mukaan.
Kolmannessa vaiheessa kullekin ehdokkaalle annetaan vertausluvut siten, että ryhmittymän eniten ääniä saanut saa vertausluvukseen ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi tullut puolet, kolmas kolmanneksen, neljäs neljänneksen ja niin edelleen.
Lopuksi kaikki kunnan ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen järjestykseen ja listan alusta lukien valitaan niin monta valtuutettua kuin kunnassa on sovittu valittavaksi.
Vaalipäivä siirrettin, sote maakunnille
Kuntavaalien vaalipäivä on siirretty lokakuusta huhtikuuhun, ja nykyiset valtuutetut saavat neljän vuoden pestiinsä viiden kuukauden pidennyksen. Uudet valtuutetut aloittavat toimintansa kesäkuussa.
Jatkossa kunnallisvaalien vaalipäivä määräytyy samoin perustein kuin eduskuntavaalien vaalipäivä. Kunnallisvaalit ja eduskuntavaalit vuorottelevat huhtikuussa kahden vuoden välein. Uudistukset liittyvät uuteen kuntalakiin.
Kesäkuussa työnsä aloittavilta valtuustoilta viedään valta rahassa mitaten suurimpiin päätöksiin vuoden 2019 alussa. Silloin sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien vastuulle.
Maakunnissakin asioista päättävät valtuustot, joista ensimmäiset valitaan suorilla vaaleilla vuoden 2018 presidentinvaalien yhteydessä.
Kuntien tärkeimmiksi tehtäviksi jäävät koulut, päivähoito, elinkeinopolitiikka, kulttuuripalvelut ja kaavoitus.
2012 valittiin uuden Oulun valtuusto
Vuoden 2012 kuntavaaleissa lokakuussa Oulun ja lähikuntien kuntaliitoksen vaikutusta seurattiin kiinnostuneina. Yli puolet nykyisen kaupunginvaltuuston jäsenistä tuli muualta kuin vanhan Oulun alueelta.
Keskusta palasi valtaan kauden tauon jälkeen 19 paikalla ja perussuomalaiset lisäsivät paikkalukunsa kolmesta kahdeksaan.
Kokoomus keräsi 13 paikkaa, vasemmisto 10 ja demarit 9. Vihreiden valtuutettuja pääsi läpi seitsemän ja Kristillisdemokraatteja yksi.
Uuden Oulun valtuustoon valittiin vanhojen kuntien alueelta 49 oululaista, kahdeksan haukiputaalaista, kuusi oulunsalolaista, kolme kiiminkiläistä ja yksi yli-iiläinen.
Uudessa Oulussa keskustan vahvinta aluetta oli äänestystuloksen perusteella Yli-Ii, kokoomuksen Pokkinen, vasemmistoliiton Salonpää, SDP:n Lintula, perussuomalaisten Ylikiiminki ja vihreiden Linnanmaa.
Perussuomalaiset vahvistivat valtuustoasemiaan ympäri Pohjois-Pohjanmaata, mutta keskusta piti valta-asemansa.
Esimerkiksi Oulun eteläpuolisissa jokilaaksoissa keskusta sai jokaisessa kunnassa yli puolet paikoista. Kuusamossakin keskusta pysyi suurimpana, vaikka menetti kolme paikkaa.
Raahessa keskusta otti kaksi lisäpaikkaa, kiitos Vihannin kanssa tehdyn kuntaliitoksen. Vihannista nousi Raahen valtuustoon seitsemän päättäjää, joista viisi on keskustalaisia.
Kainuussakin keskusta pysyi suurimpana puolueena kaikkien kuntien valtuustoissa.
Etsi itsellesi sopiva ehdokas Kalevan vaalikoneesta.
Vaalipuheet ja -uutiset löydät Kalevan kuntavaalisivustolta.