Hallitus turvaa kunnille peruspalveluiden rahoituksen. Kuntatalous vahvistuu hallituksen toimien ja talouskehityksen vuoksi selvästi jo ensi vuonna.
Näillä teeseillä alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) puolusti tiistaina kuntapalveluita käsittelevässä välikysymyskeskustelussa terhakkaasti hallituksen politiikkaa.
Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, entinen alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen ei heltynyt seuraajaansa vakuutteluista. Korhosen mukaan hallituksen keskeisenä tavoitteena on julkisen sektorin supistaminen ja palvelujen kuihduttaminen.
Korhonen muistutti, että kuntatalous on ensi vuonna toistamiseen alijäämäinen. Hän nosti esille erityisesti Mannisen kotimaakunnan, Lapin kuntien talousvaikeudet.
Mannisen mukaan moniin välikysymyksen väitteisiin oikeat vastaajat istuvat oppositiossa. "Vaalitunnelman nostamiseen lisäksi tämä välikysymyskeskustelu palvelee siis itsetutkiskelun tarpeita."
Manninen kehui, että valtion toimista aiheutuvat verotulomenetykset on korvattu kunnille täysimääräisesti. Hän muistutti, että edellisen hallituksen aikana verotusta kevennettiin kuntien piikkiin.
"Kansalaisille luvataan lisää rahaa käteen, mutta sen vastapainoksi kansalaisten on luvattava pidättäytyä palkankorotuksista ja tyytyä mahdollisimman vähään. Veronalennuksilla kansalainen maksaa siten oman palkankorotuksensa", Korhonen latasi.
Korhonen palautti mieliin, että hallitus toteutti veroalen, joka ei koskettanut miljoonaa pienituloisinta tai tulonsiirtojen varassa elävää aikuista suomalaista.
Välikysymyksen
uskottavuus puntarissa
SDP:n Virpa Puisto syytti, että oppositio on antanut väärän kuvan kunnallisveroverokertymän ja talouskasvun yhteydestä. "Toisaalta tämä on ymmärrettävää, koska omista tekemisistä on vaikea laatia uskottava välikysymys."
Puiston mielestä merkittävä muutos kuntatalouden kehityksessä tapahtui viime vuonna, kun hallitus hyväksyi vaalikauden kattavan peruspalveluohjelman ja siihen liittyvän peruspalvelubudjetin.
"Kokoomuslainen valtiovarainministeri Sauli Niinistö ei ollut omana aikanaan kiinnostunut kehittämään peruspalvelubudjetointia eikä neuvottelujärjestelmää", Virpa Puisto piikitteli.
Mannista kehuttiin
katu-uskottavaksi
Keskustan Tapani Töllin mukaan kuntien ja valtion väliseen suhteeseen on nykyisen hallituksen myötä tullut perusluottamus. Hän kehuskeli, että kuntaministeri Mannisella on katu-uskottavuus kuntaväen joukossa.
Tölli kehui, että ensi vuonna valtion toimenpiteet vahvistavat kuntataloutta 256 miljoonalla eurolla.
"Se on enemmän kuin kertaakaan viimeisten 13 vuoden aikana pois lukien huippuvuosi 2002."
Tölli leimasi kokoomuksen puheet kunnilta otettavasta pakkolainasta "pään painamiseen pensaaseen".
Manninen myönsi, että valtionosuuksien jaksottamisella on sekä etuja että haittoja. Hänen mukaansa jaksotus takaa kunnille tasaisen tulovirran ja mahdollisuuden suunnitella talouttaan.
Manninen oli arkistoista kaivannut esille, että Korhonen perusteli jaksotuksen ministeriaikanaan vuonna 2000 samalla tavalla. Korhonen heitti väliin, että "kokemus opettaa."
Keveitä heittoja
tehottomuudesta
Kokoomuksen Maija Perhon paheksui SDP:n puheenjohtajan Paavo Lipposen puheita, että "terveyskeskuksista on saatava enemmän irti ja tehottomuutta on paljon".
"Keveät heitot tehottomuudesta loukkaavat monia henkilöstöryhmiä, joilla on korkea ammattietiikka, mutta liian vähän aikaa sen toteuttamiseen. Julkisella sektorilla on edelleen liian paljon pätkätyösuhteita, varsinkin hoivatyössä, mikä kohtelee epäoikeudenmukaisesti erityisesti naisia", Perho painotti.
Eduskunta keskusteli iltamyöhään kaikkien oppositiopuolueiden allekirjoittamasta välikysymyksestä.
Hallituksen luottamusta koskevat äänestykset ovat perjantaina.