Suurin osa suomalaisista on tuoreen kyselytutkimuksen mukaan sitä mieltä, että kuntapalveluja tulee yksityistää lähinnä vain silloin, kun niillä täydennetään kuntien tarjoamia palveluja.
Suhtautuminen yksityistämiseen on hyvin varauksellista, sillä enemmistö sanoo vastustavansa kunnallisten palveluiden laajamittaista kilpailuttamista ja yksityistämistä. 60 prosenttia kyselyyn vastanneista katsoo, että palveluiden kilpailuttamista ja yksityistämistä tulisi vähentää nykyisestä, koska ne eivät ole tuoneet säästöjä, vaan huonontaneet palvelujen laatua.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n Suomen Gallupilla teettämä tutkimus antaa kuitenkin tukea myös yksityisten palvelujen käytölle, jos yksityistämisellä täydennetään, mutta ei korvata kunnallisia palveluita. Enemmistö eli 56 prosenttia on sitä mieltä, että nykyinen tilanne on hyvä kilpailuttamisen ja yksityistämisen osalta, sillä yksityiset palvelut ovat täydentäneet hyvin kunnan itse tuottamia palveluita.
Vastanneista 58 prosenttia yhtyy väittämään "koska yksityinen yritys tuottaa palvelut halvemmalla, kuntien palveluita on kilpailutettava ja yksityistettävä kaikissa kunnallisissa palveluissa". Niin ikään 58 prosenttia vastustaa ajatusta että kaikista palveluista osa tulisi tai osan voisi säästöjen aikaansaamiseksi kilpailuttaa ja yksityistää.
TNS-Gallup toteutti kyselyn haastattelemalla 1 000:ta suomalaista elo-syyskuussa. Tulosten luottamusväli on keskimäärin kolme prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen.
Yksityistämistä puoltavat eniten yrittäjät ja kokoomuksen kannattajat ja vähiten vasemmistoliittolaiset.
STTK:n jäsenet suhtautuvat aavistuksen verran myönteisemmin yksityistämiseen kuin kansa keskimäärin. Vastausten perusteella heillekin sopii yksityistäminen siihen saakka, kun kyse on kunnallisten palvelujen täydentämisestä.
Lähes puolet ilmoittautuu varmoiksi äänestäjiksi
Tutkimuksessa kysyttiin myös, mitkä palvelumuodot kaipaavat ensisijaisesti lisää resursseja. Terveydenhuolto nousee selvästi yli muiden, sillä puolet väestöstä (51 prosenttia) panostaisi ensisijaisesti terveydenhuoltoon. Toiseksi eniten lisäresursseja halutaan tarjota vanhustenhuoltoon (21). Lasten päivähoidon nostaa ykköseksi 10 prosenttia ja koulutoimen kahdeksan prosenttia vastanneista.
Äänestysikäisiltä kysyttiin myös, kuinka varmoja he ovat siitä, että käyvät äänestämässä kunnallisvaaleissa.
Varmoja äänestäjiä sanoo olevansa 48 prosenttia vastanneista. Melko varmoja on 30 prosenttia.
Äänestysvarmuus on suurempaa naisten kuin miesten keskuudessa. Iän mukana varmuus lähteä äänestämään kasvaa, sillä eläkeläisistä täysin varmoja on 67 prosenttia ja alle 25-vuotiaista vain 27 prosenttia.
Eri ammattiryhmistä varmimpia äänestäjiä ovat maanviljelijät ja ylemmät toimihenkilöt. Työntekijöiden äänestysvarmuus on melko alhainen, heistä vain joka kolmas on täysin varmoja äänestämisestään.
Varmimpia äänestäjiä ovat kokoomuksen kannattajat ja epävarmimpia vihreiden kannattajat.