Kunnan tarjoamia palveluja arvioidaan uudelleen. Kuntalaiset joutuvat maksamaan nykyistä suuremman osan palveluistaan jatkossa itse. Näin linjasi Suomen kuntaliiton johto maanantaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa tulevaa kunnallisvaalikautta.
Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Pekka Nousiainen (kesk.) ennakoi, että myös julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen suhteesta on keskusteltava, sillä tulonsiirtojen osuus julkisesta taloudesta on mittava.
"Subjektiivista päivähoito-oikeutta pitäisi lähestyä enemmänkin tarvepohjaisesti", kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne (sd.) ehdotti. Hän arveli, että puolipäiväinen hoito sopisi monille lapsille.
Parjanne ennusti radikaaleja muutoksia kuntien palvelujärjestelmään. Hän korosti, että kunnat hoitavat tietysti lakisääteiset palvelut, kuten terveydenhoidon, sosiaaliturvan ja opetuksen.
Parjanne kysyi, kuuluvatko esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntapalvelut sellaisiin peruspalveluihin, jotka kunnan täytyy järjestää.
Parjanne kertoi, että teattereiden ja orkestereiden ylläpitämien tulee kalliiksi. Hän korosti, että markkinavoimien avulla ei saada kuitenkaan kaikkialle rakennettua liikuntapaikkoja.
Kunnat ostavat Parjanteen mukaan jatkossa yksityiseltä sektorilta entistä enemmän palveluita. Väestön ikääntyminen aiheuttaa suuria paineita kuntien sosiaali- ja terveyssektorille. Ulkoistettavat palvelut liittyvät erityisesti vanhusten hoivapalveluihin.
Kunnat käyttävät nykyisin noin kolme miljardia euroa vuosittain erilaisten palveluiden ostoon yksityisiltä. Sosiaali- ja terveystoimessa ostopalveluja summasta on noin miljardi euroa.
Kuntaliiton mukaan kuntien on aktiivisesti kehitettävä tuottavuutta ja tehokkuutta lisääviä menetelmiä sekä kilpailuttamiseen ja laadunhallintaan liittyvää osaamista. Tilaaja ja tuottaja voidaan erottaa ja ottaa käyttöön palveluseteleitä entistä laajemmin.
Jäteveron tuotto
ohjattava kunnille
Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen (kesk.) etsisi uusia tuloja kunnille ympäristö- ja haittaveroista. Hän muistutti, että kunnat vastaavat jätehuollosta, mutta jäteveron tuotto menee kokonaisuudessaan valtion kassaan.
Kietäväinen korosti, että kunnat vastaavat myös katu- ja tieverkosta ja siitä huolimatta ne eivät hyödy ajoneuvo- ja polttoaineverojen tuotoista.
Kietäväinen painotti, että kuntien kannalta ansiotulovähennykseen perustuvat veronkevennykset ovat mahdottomia. Kunnallisverosta on tullut yhä voimakkaammin progressiivinen.
Kuntaliitto kannattaa maan hallituksen kaavailuja nostaa kiinteistöveron alarajaa. Esitys sisältyy valtion ja kuntien väliseen peruspalveluohjelmaan.
Valtionosuusprosentin
nosto epärealistista?
Valtionosuusjärjestelmää on kuntaliiton mukaan uudistettava nykyistä kannustavammaksi. Sen pitäisi myös tasata kohtuullisesti kuntien tulopohjassa olevia eroja.
Valtionosuudet muodostavat kuntien tuloista 17 prosenttia, mikä on rahana noin kuusi miljardia euroa. Opetus- ja kulttuuritoimelle menee 44 prosenttia ja sosiaali- ja terveyssektorille noin 23 prosenttia. Kuntaliiton tavoitteena on nostaa sosiaalipuolen osuus myös 40 prosenttiin.
Nousiainen epäili, millä aikataululla valtionosuusprosentteja saadaan nostettua. Hän kysyi myös, onko tavoitteemme realistinen?