Qstock: Korona johti viiteen pe­ruu­tuk­seen lop­puun­myy­dys­sä ta­pah­tu­mas­sa

Tilaajille

Kun­ta­liit­to: Ko­ro­na­tu­kien ja­ko­pe­rus­te voi jättää pahiten kär­si­neil­le kun­nil­le mak­set­ta­vaa – Mitä ta­pah­tuu, kun te­ho­hoi­don tarve kasvaa?

Valtio on myöntänyt kunnille koronatukia tänä vuonna yhteensä noin kolme miljardia euroa. Tämä kattaa talousvaikeudet koko maan tasolla, mutta yksittäiset kunnat voivat jäädä miinukselle. Ensi vuoden tukien on tarkoitus kohdentua tarkemmin sen mukaan, paljonko esimerkiksi testeistä ja koronapotilaiden hoidosta on tullut kustannuksia. Suurin vaikutus kuntatalouteen on kuitenkin tulojen heikkenemisellä, Kuntaliitosta kerrotaan.

Koronaviruksen testaus- ja jäljityskuluja korvataan kunnille tänä vuonna 350 miljoonalla eurolla, ja ensi vuodelle tähän on varattu noin 1,6 miljardia. Arkistokuvassa laboratoriohoitajat Tiia Pulkkinen ja Tuomas Rönnberg purkavat koronaepäilypotilaiden näytteitä Huslabissa Helsingissä.
Koronaviruksen testaus- ja jäljityskuluja korvataan kunnille tänä vuonna 350 miljoonalla eurolla, ja ensi vuodelle tähän on varattu noin 1,6 miljardia. Arkistokuvassa laboratoriohoitajat Tiia Pulkkinen ja Tuomas Rönnberg purkavat koronaepäilypotilaiden näytteitä Huslabissa Helsingissä.
Kuva: Arttu Laitala

Kunnille voi jäädä laskua koronakriisistä, vaikka valtio on luvannut korvata koronan hoidosta aiheutuneet välittömät kulut täysimääräisesti.

Ongelmana on ollut koronatukien kohdentuminen. Tukia on jaettu kunnille laskennallisesti esimerkiksi asukasmäärien mukaan riippumatta siitä, paljonko kunnassa on tehty testejä tai hoidettu koronapotilaita.