Tintti ja. Tintti ja. Tintti ja mikä se nyt olikaan.
Siinä sarjakuva-albumissa Kapteeni Haddockin nenään ja sormeen tarttuu lentokoneessa laastari, joka ei meinaa irrota, ja tämä laastari ahdistaa viskisiepon merikarhun raivon partaalle.
Jokseenkin samanlaiseen ahdistavaan tunteeseen voi samaistua silloin, kun ei enää muista asioita.
Tietää, mutta ei muista. Tietää muistavansa, mutta ei vain muista.
Niissä hetkissä tiivistyy keski-ikäisen ihmisen ymmärrys, kuinka kuolemattomuus oli vain nuoruuden kuvitelma ja muistin heikkeneminen on signaali siitä, mikä vääjäämättä lähestyy.