Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeen kokonaisbudjetti on 50 miljoonaa euroa, josta Oulun kaupunki ja valtio rahoittavat kumpikin 20 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan kun kulttuuripääkaupunkia on puuhasteltu, joutuu Pohteen hyvinvointialue ja Oulun kaupunki tinkimään sote-puolen menoista.
Pelkästään Oulun kaupungin sisällä on terveydenhuollon lakisääteiset palvelut aivan järkyttävällä tolalla koskien kouluterveydenhuoltoa sekä perusterveydenhuoltoa. Erikoissairaanhoito on myös kuormittunut.
Olen joutunut laittamaan lapseni yksityiselle lääkärille, koska kouluterveydenhuollon kautta ei ole saatu tarvittavaa apua ja hoitoa.
Sote-puolelta olen kuullut, ovat paineet valtaisat. Tulossa ovat yt-neuvottelut ja koetetaan sopeuttaa budjettivajetta karsimalla työntekijöistä niissä kriittisissä palveluissa, jotka jumittavat tällaisten toimenpiteiden puolesta oman resurssipulan vuoksi koko sote-järjestelmän.
Pelkästään omaishoidon palveluiden puolesta on Oulussa niin mittavat resurssipulat, että nyt kesäkuussa käsitellään palvelutarpeenarviointeja, jotka olisivat pitänyt hoitaa helmikuussa 2026.
Kouluterveydenhuollon kautta puolestaan on mahdotonta saada oikea-aikaista ja oikeanlaista laista apua lapselle, joka kärsii fyysisen terveyden, mielenterveyden haasteista tai uupumuksesta, tai lapselle, jolla on nepsy-diagnoosi.
Oulussa nepsy-diagnoosien kartoitus on ohjattu sekä KEKY-tiimille että lasten ja nuorten psykiatrian puolelle. Kummallakaan taholla ei kyetä pitämään kiinni lakisääteisistä määräajoista diagnostiikan tai tarvittavan hoidon toteutumiselle.
Kun oma lapseni olisi tarvinnut toimintaterapiaa ja tarvittavan diagnoosin nepsy-piirteisyyteen, meille on tarjottu lastensuojelun kautta perhetyötä. Tämä on aivan jotakin muuta kuin lääketieteelliseen pohjaan painottuva toimintaterapia. Nämä eivät ole tukimuotoina millään tavoin vertailukelpoisia toisiinsa nähden.
Sosiaalipuolen henkilöstöä laitetaan korvaamaan ei-toteutuneita terveydenhuollon palveluita. Sote-puolen henkilöstölle luvataan toistuvasti apuja ja kannustetaan ylittämään omat voimavaransa työntekijänä. Työntekijät joutuvat jatkuvasti murskaamaan oman käsityksensä etiikasta ja moraalista.
Oulun kaupungilla oli varaa laittaa 20 miljoonaa euroa kulttuuripääkaupunkivuoden rakentamiseen. Samalla miltei vastaava summa puuttuu sote-puolelta ja nyt koetetaan tehdä kovia säästöjä. Miten tällainen yhtälö on mahdollinen?
Oulun kaupunki ratsastaa kovan luokan kulttuuristatuksella, mutta samaan aikaan on lakkautettu kesäajaksi tärkeitä elementtejä, jotka nimenomaan tukisivat kulttuuria.
Ihmettelen suuresti, miksi kesäajaksi on lakkautettu nuorille ilmainen Action-liikunta?
Vastaavasti joitakin nuorisotiloja on auki kello 23:een asti, vaikka kaupungin sivistyspalvelut ovat yhdessä poliisin kanssa toteuttaneet Wilman kirjautumissivulle tiedotteen, jossa on määritelty ikäkohtaiset kotiintuloajat ja se ei ole kyllä kello 23 sille kohderyhmälle, jotka näitä palveluita käyttävät.
Olisi kyllä mielenkiinnon ja avoimuuden vuoksi tärkeää nähdä koko kulttuuripääkaupunkihankkeen kirjanpito. Mihin nämä rahat ovat menneet ja miksi vastaava summa rahaa puuttuu Pohteen hyvinvointialueen sote-puolelta?
Eeva Heikkilä
teollinen muotoilija, omaishoitaja, äiti, Oulu