Puolen Suomen pääkaupunki ja pohjoisen kulttuuriveturi. Leikkaamisen sijaan Oulun kaupungin tulisi lisätä kulttuurin toimintaedellytyksiä tulisi lisätä, sillä se lisää myös Oulun vetovoimaisuutta ja asukkaiden hyvinvointia. Aseman seutu kuntoon ja sinne näyttävä kulttuurin infotaulu, josta selviää heti, mitä kaupungissa tapahtuu.
Kuuden suurimman valtuustopuolueen kuntavaaliehdokkaat liputtivat varsin vahvasti ja yksimielisesti kulttuurin puolesta Kalevan ja Pohjoista kulttuurivirtaa -kanavan kulttuurikahvilassa, joka pidettiin Kalevan toimitiloissa torstai-iltana.
Keskustelussa olivat mukana laulaja Virpi Räisänen keskustasta, emerituspiispa Samuel Salmi kokoomuksesta, ekonomi ja tanssinopettaja Miina-Anniina Heiskanen sdp:stä, muusikko Lare Inkala perussuomalaisista, Pohjoisen valokuvakeskuksen tuottaja Taija Jyrkäs vasemmistoliitosta ja pelialalla luovana johtajana toimiva Jussi Autio vihreistä.
Ehdokkaiden puheita kommentoivat lastenkulttuuripäällikkö Katri Tenetz Valveelta, ravintolayrittäjä Roope Sulkala ja ohjaaja Heta Haanperä.
Illan keskustelua kommentoitiin myös taiteen keinoin: Tanja Råman tanssien, Soiva Siili muusisoiden ja Tessa Astre piirtäen.
Historia ja merellisyys esiin
Puheenvuoroissa nousi esiin myös toive siitä, että Oulussa tuotaisiin esille enemmän historiaa, merellisyyttä ja saataisiin "lähiötkin kuuloetäisyydelle". Kulttuuripääkaupunkihanketta ehdokkaista kannatti lämpimästi jokainen, sillä se nostaisi pintaan uusia innovaatioita ja toisi paljon positiivista myös muille aloille.
– Olen pehmeä persu ja muusikonretku. Rakastan kulttuuria ja toivon, että onnistumme saamaan mandaatin. Olisin toivonut, että olisi otettu esiin enemmän vanhaa Oulua. Merellisyyttä ja tervaa olisi voinut korostaa enemmän, totesi perussuomalaisten Inkala.
Kuntatalouden kysymyksissä ehdokkaat korostivat kulttuurin hyvää tekevää vaikutusta. Kulttuurista ei pitäisi säästää huonoinakaan aikoina.
– Kulttuuri pitäisi nähdä positiivisena investointina eikä pelkkänä menoeränä. Yksi kulttuuritapahtumiin tuotu euro tuo kuusi takaisin, muistutti sosiaalidemokraattien Heiskanen.
– Kulttuurin budjetista on leikattu jo rahaa. Olemme valmiiksi puulla päähän lyöty ala ja otetaanko sitten vielä matto pois, Räisänen puolestaan totesi.
Aution mukaan kulttuurin pitäisi investoida rohkeasti.
– Kun on tiukkaa, silloin pitää investoida ja on aika rakentaa sellaista mainetta, että pysytään vetovoimaisena.
"On kohtuutonta maalittaa teatteria"
Keskustelua käytiin myös Oulun kaupunginvaltuuston Oulun teatterin tämän vuoden toiminta-avustuksesta tekemästä leikkauksesta, jota useampi ehdokkaista piti lyhytnäköisenä ratkaisuna. Kulttuuripöydässä reagoitiin etenkin Inkala heittoon, jossa hän ehdotti, että teatteria pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä yritysten kanssa, jottei rahoitusta haettaisi "aina kaupungin pussista".
– Oulun kokonaisbudjetti on 1,4, miljardia ja siitä menee 5 miljoonaa teatterille, josta tulee takaisin teatteritalon vuokrana kolmisen miljoona. Valtio tukee teatteria, ja Oulun osuus on 0,36 prosenttia. On kohtuutonta ruveta maalittamaan teatteria. Politiikassa aina puhutaan kulttuurimyönteisesti. Korona-ajan kokemus kulttuurikentällä on se, että meidät on unohdettu, Haanperä kommentoi.
Kirjaston peruskorjaus tärkeä
Miten kaupungin sitten pitäisi tukea ahdinkoon joutuneita kulttuuritoimijoita? Keskustan Räisänen mukaan pitäisi tulla vastaan taiteilijoiden tilavuokrissa, Inkalan mielestä muusikoiden treenipaikkoja pitäisi parantaa ja vasemmiston Jyrkäs nosti esiin innovatiiviset, tulevaisuuteen tähtäävät hankkeet.
– Taiteilijoiden ahdinko on ollut jokapäiväistä. Omat tuloni ovat tipahtaneet korona-aikana noin 80 prosenttia. Luovan alan toimija on todellakin saanut olla luova, Räisänen sanoi.
Salmen mukaan olisi tärkeää luoda positiivista ilmapiiriä, jossa kaupungin on etsittävä keinoja, miten taiteilijoita voidaan taloudellisesti tukea. Vihreiden Autio muistutti myös valtion vastuusta taiteilijoiden tukemisessa.
– Kulttuuri on Oulun kaupungin budjetissa prosentin luokkaa, joten siitä ei hirveästi säästetä. Huonoina aikoina tarvitaan kaupungin kulttuuripalveluita, Jyrkäs muistutti.
Rakentaminen ja kaupungin kehittäminen herättivät keskustelua ja jakoivat ehdokkaiden mielipiteitä.
Kulttuuri-infraan liittyvistä hankkeista lähes kaikki panisivat etusijalle pääkirjaston peruskorjauksen ensimmäisenä. Inkala ja Heiskanen mainitsivat myös monitoimiareenan toteuttamisen.
Jyrkäs haluaisi satsata mieluummin sisältöön kuin rakentaa. Räisänen saneeraisi vanhaa ja pitäisi vanhan kulttuurin arvossaan.
Oulun vetovoimaisuustekijöiksi he mainitsivat muun muassa monialainen yhteistyön, taiteilijoiden avustukset, elokuvatuotantojen tukemisen, ennakkoluulottoman yhteistyön ja kulttuurintekemiseen satsaamisen