Eutanasian laillistamista ajava kansalaisaloite on kerännyt tarvittavat 50 000 ääntä. Niiden turvin aloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi.
Eduskunta käsittelee eutanasiaa toista kertaa. Aloite hylättiin kuusi vuotta sitten äänin 128–60. Tuolloin keskustelu kääntyi eutanasiasta palliatiiviseen eli elämän loppuvaiheen hoitoon. Asiantuntijoiden mukaan saattohoito tuli saattaa aiempaa paremmalle tolalle.
Hallitus antoi miljoona euroa saattohoidon kehittämiseen ja tutkimiseen. Palliatiivisen hoidon saatavuus jakautuu maassa epätasa-arvoisesti, eikä osaajia ole liiaksi. Saattohoidon koulutusta on lisätty lääkäreiden opintoihin vasta viime vuosina.
Joka vuosi 30 000 suomalaista tarvitsee palliatiivista hoitoa. Osa heistä valitsisi toisin, jos saisi mahdollisuuden. Osa heistä valitsee jo nyt toisin, mutta siitä ei puhuta.
Kuolemasta puhuminen ei ole helppoa kenellekään. Se on kuitenkin väistämätön tosiasia, joka meitä kaikkia odottaa. Siksi siitä pitää pystyä keskustelemaan. On puhuttava myös siitä, onko ihmisellä oikeus päättää itse kuolinpäivänsä.
Asiaa pohtinut asiantuntijatyöryhmä ei päässyt asiasta yksimieliseen lopputulokseen. Suomen Lääkäriliitto vastustaa eutanasiaa. Liitto on vedonnut siihen, että elämän kunnioittaminen ja suojeleminen ovat lääkärin etiikan perusarvoja.
Elämän kunnioittaminen ja suojeleminen ovat tärkeitä arvoja, mutta entä ihmisen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen? Jokaisen ihmisen elämä on hänen omansa, ei lääkärien, ei pappien, ei kansanedustajien.
Vain ihminen itse tietää, koska kärsimystä on liikaa. Siksi hänen toiveensa pitäisi olla se tärkein.
Kansalaisaloitteessa esitetään, että Suomeen säädettäisiin eutanasiaa ja lääkäriavusteista lääkkeellistä kuolemaa koskeva laki. Tällä hetkellä kuolinavun antaminen on määritelty rikoslaissa surmaksi, ja siitä rangaistaan vankeudella.
Aloitteessa eutanasialla tarkoitetaan ihmisen elämän päättämistä suoneen annettavalla lääkeaineella. Edellytyksenä on, että ihminen itse pyytää tätä ja että hän sairastaa kuolemaan johtavaa tautia. Henkilön on myös koettava sietämätöntä kärsimystä.
Lisäksi edellytettäisiin, että pyynnön tekevä henkilö on täysi-ikäinen ja kykeneväinen tekemään itseään koskevia päätöksiä.
Lääkärin ei tarvitsisi suostua pyyntöön, joten ketään ei pakotettaisi antamaan kuolinapua. Pyyntöä ei myöskään voisi tehdä toisen puolesta, eikä kuolinavun myöntämiseen riittäisi yhden lääkärin lausunto.
Lääkäreiden kanta eutanasiaan on vuosien saatossa muuttunut myönteisemmäksi. Tampereen yliopiston ja Suomen Lääkäriliiton kyselytutkimuksen mukaan niukka enemmistö (55 prosenttia) oli sitä mieltä, että eutanasia tulisi laillistaa. Laki myös takaisi lääkäreiden oikeusturvan.
Tuoreessa Uutissuomalaisen kyselyssä 78 prosenttia suomalaisista olisi valmis hyväksymään eutanasian. Kyselyyn vastasi tuhat suomalaista.
Mitä tapahtuu, jos laki hyväksytään? Tuskin paljoa. Ainakaan se ei tekisi Suomesta maata, jossa vanhat ja sairaat lopetetaan.
Jos laki hyväksyttäisiin, palliatiivinen hoito voisi jopa kokea arvonnousun. Ehkäpä koko yhteiskunnan motivaatio hoitaa elämän loppuvaiheen kärsimyksiä kohoaisi.
Jos elämän loppuvaihe on hyvässä hoidossa, hyvin harva meistä toivoo elämänsä päättyvän yhtään ennemmin kuin sen on väistämättä päätyttävä.
Toimittaja toivoi eutanasiaa koskevassa kolumnissa (HS 24.3.) voivansa kuolla yhtä kauniisti kuin koira eläinlääkärin vastaanotolla. Minusta näitä asioita ei pitäisi yhdistää toisiinsa.
Koira ei saa itse päättää elämänsä päättymisestä, vaan ratkaisun tekee joku toinen. Kukaan ei halua eikä ole ajamassa Suomeen sellaista lakia.