Presidentti Alexander Stubb vihki keskiviikkona käyttöön Metsä Groupin biotuotetehtaan Kemissä. Polar Kingiksi joskus kutsuttu jätti imee vuosittain sisuksiinsa seitsemän miljoonaa kuutiota puuta, kun tuotanto pääsee täyteen vauhtiinsa. Määrä on valtava: se on enemmän kuin koko Metsähallituksen vuotuinen hakkuumäärä.
Vaikka tehdasta kutsutaan biotuotetehtaaksi, on sen pääasiallinen tuotanto perinteistä selluloosaa, jota maailmalle laivataan.
Ouluun valmistuu ensi vuonna uusi kartonkia valmistava tehdas. Stora Enson uutuus sylkee valmistuttuaan markkinoille lähes puoli miljoonaa tonnia erilaisia juomien, elintarvikkeiden ja hygieniatuotteiden pakkauksia.
Kun aloitin taloustoimittajana Kalevassa 35 vuotta sitten, kohistiin Heikki Välitalon kirjoittamasta kirjasta Neljän markan maa. Välitalo oli tutkinut vuoden 1988 Suomen vientitilastoja ja laskenut Suomen viennin kilohinnaksi vaatimattomat neljä markkaa.
Vientiä dominoivat silloin vielä nykyistä enemmän metsäteollisuuden tuotteet paperi ja sellu. Käydyssä keskustelussa toivottiin jalostusasteen nostamista, jotta Suomi nousisi raaka-aineiden viejästä korkealle jalostettujen ja arvokkaiden tuotteiden tekijäksi.
Sen jälkeen metsäteollisuudessa on tehty tämän tavoitteen saavuttamiseksi paljon kehitystyötä niin isoissa metsäyhtiöissä, pienissä startup-yrityksissä, tutkimuslaitoksissa kuin korkeakouluissakin.
Jos Oulussa kaadut ja murrat kätesi alkavilla talven liukkailla, korjataan se puusta tehdyllä "kipsillä". Haapapuusta tehty innovaatio on levinnyt Suomen lisäksi moneen muuhun maahan ja on hyvä esimerkki siitä, miten puulla voidaan korvata aikaisemmin käytettyjä materiaaleja.
Laaja kirjo muita uusia puutuotteita on tuotu markkinoille. Jättimäinen, pitkälle jalostettu metsäteollisuuden korkean jalostusasteen hittituote odottaa silti yhä itseään.
Mistä löytyisi metsäteollisuuden Wolt, joka valloittaisi ryminällä maailmanmarkkinat? Tanskalaisyhtiö Novo Nordiskin tuottama, valtavan suosion saavuttanut lihavuuslääke Ozempic kannattelee yhtiön lisäksi nyt koko Tanskan kansantaloutta.
Löytyykö Suomen biotuotteista joskus vastaavaa?
Siihen on kaikki mahdollisuudet. Maailman megatrendit ovat suotuisassa asennossa puukuidun hyödyntämisen suhteen.
Ilmastonmuutos pakottaa yhteiskuntia kehittämään fossiilisille tuotteille korvaavia vaihtoehtoja. Esimerkiksi liikenteessä sähköautot sysäävät polttomoottoriautot vähitellen museoiden vitriineihin.
Tätä kehitystä on vauhditettu poliittisilla päätöksillä. Perinteisille polttoaineille on langetettu lisäkustannuksia, sähköautoilua on tuettu.
Samanlaista säätelyä kaivattaisiin siihen, että muovituotteita ryhdyttäisiin laajasti korvaamaan biopohjaisilla. Yksinkertaistettuna muoville lisää maksuja ja veroja, biotuotteille taas tukea.
Suomi ei yksin tällaista säätelyä voi tehdä. Uutta lainsäädäntöä tarvitaan EU:sta ja vielä mieluummin globaalisti.
Sitä odotellessa Suomessa on sinnikkäästi puskettava uusia, fossiilisia tuotteita korvaavia ratkaisuja eteenpäin. Maallamme on vahvan metsäosaamisen turvin mahdollisuus olla ilmastokestävän tulevaisuuden ratkaisu, ei ongelma.
Se ei sulje pois sitä, että samaan aikaan viemme yhä isoja määriä paperia, sellua ja kartonkia. Kyseessä ei ole joko tai, vaan sekä että. Tämä kaikki tietysti raaka-aineen kestävän käytön asettamissa rajoissa.