Seesteisten kesälomien jälkeen hallituskumppaneilla näyttää olevan täysi rähinä päällä siitä, miten koronakriisiä hoidetaan.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sekä oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) ovat ihmetelleet etenkin perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) puheita pakkokaranteeneista.
Henriksson sanoi yllättyneensä kuultuaan Kiurun kertoneen, että Suomi ottaa käyttöön pakollisen karanteenin kaikille riskimaista Suomeen matkustaville.
Lintilä on korostanut talouden pyörien pyörimistä ja epäillyt sitä, kestäisikö Suomi uusia sulkutoimia. Lintilän mukaan Kiuru ei ollut hankkinut etukäteen kuittausta linjaukselleen.
Helsingin Sanomat uutisoi pääministeri Sanna Marinin (sd.) pitäneen torstaina hallitukselleen kurinpalautuskokouksen, jonka tarkoituksena oli tarkentaa pelisääntöjä koronalinjausten viestinnässä ja hallituskumppaneiden ulostulojen kommentoinnissa.
Johtaminen hukassa
Koronajohtamista kritisoi nyt myös keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen.
– Kriisiä pitää johtaa yksiselitteisesti valtioneuvoston kansliasta ja päävastuun on oltava pääministerillä. Hänellä pitää olla kaikki langat käsissä. Tarvittaessa hänen pitää voida puuttua ohi sektoriministeriöiden.
Kriisinhallinnan johtamisen selkeyttäminen on tärkeää, jos toinen aalto iskee vauhdilla.
– Koronatapausten määrän nousu noudattaa samaa linjaa kuin maaliskuussa. Siitä kului pari viikkoa ja Suomi pantiin kiinni. Jotta toinen aalto pystytään välttämään, on sooloilu unohdettava, ja kriisiä hoidettava yhdestä kohteesta.
"Selkeät linjaukset puuttuvat"
Honkosen mukaan kriisinhoitoa on pohdittu puolueen sisällä.
– Kyllä siitä on keskusteltu ja tätä ajattelumallia on laajemminkin esillä.
Koronalla on isoja vaikutuksia monella alalla, minkä vuoksi kriisiä on hoidettava keskitetysti.
– Matkustusrajoituksilla on suuria elinkeinopoliittisia vaikutuksia.
Hän nostaa esimerkiksi teollisuuden huoltotyöt, jotka jäävät tekemättä, jos vähissä olevat alan ammattilaiset eivät pääse Suomeen.
Lapin talvimatkailu on toinen esimerkki.
– Talvi on tulossa ja matkailusesonkiin pitäisi varautua, mutta selkeät linjaukset puuttuvat.
"Nyrkistä" tuskin ainakaan haittaa
Keskustan puheenjohtajakisaan lähtenyt Honkonen täsmentää, että hallitus on neuvotellut paljon koronan hoidossa ja onnistunut monissa asioissa.
Honkonen ei tyrmää tasavallan presidentti Sauli Niinistön keväällä ehdottaman "nyrkin" perustamista.
"Nyrkki" olisi koostunut kriisiryhmästä, joka olisi kartoittanut ongelmat, hankkinut tietoja, kerännyt julkista ja yksityistä tietoa ja esittänyt hallitukselle tilannekuvaa sekä antanut ehdotuksia.
– En ymmärrä, miksi tätä ehdotusta paheksuttiin niin paljon. Tällaisen ryhmän perustamisesta tuskin olisi ollut ainakaan haittaa.
– Kannattaa palata ajassa taaksepäin vuoteen 2004 ja tsunamiin. Meillä on se perusongelma, että kriisinhoidon johtaminen on liian siiloutunutta. Ministeriöt haluavat vahtia tiukasti omaa sektoriaan. Tämä on eittämättä ongelma. Ei tällä tavalla voi johtaa isoa yhteiskunnallista kriisiä, hän pohtii.
