1. Rahat oikeaan osoitteeseen
Oulu käyttää kulttuurille suunnattuja valtionapuja aivan muihin tarpeisiin. Miksi? Esimerkiksi teatterille, orkesterille ja taidemuseolle kuuluvia rahoja valutetaan toisiin taskuihin. Olisiko aihetta suunnata rahat sinne, minne ne on tarkoitettu? Lisäksi teatteri maksaa yli 2,2 miljoonan euron vuosivuokraa kaupungille. Miksi vuokra on isompi kuin muualla maassa?
2. Yhteistyö on pelkkää sanahelinää
Oulun seudun festivaalien yhteistyöstä on puhuttu pitkään, mutta tähän mennessä tulokset ovat olleet vaatimattomia ja tapahtumat paikoin päällekkäin. Kaikki järjestäjät sanovat periaatteessa kannattavan yhteistyötä, mutta sillä ehdolla, että mikään ei muutu ainakaan heidän festivaalissa. Kannattaako vielä yrittää yhteispeliä, jopa Oulun juhlaviikkoihin -- vai lyödäänkö kintaat naulaan ja jatketaan kukin tahoillaan, vaatimattomilla linjoilla?
3. Musiikkikeskukseen näyttelytiloja
Nyt kun Oulun musiikkikeskuksen yhteyteen vihdoin viimein suunnitellaan tiloja Oulun konservatorion pop- ja jazzmusiikin koulutukselle, kannattaisiko samalla lisätä Madetojan salin viereen myös kokous- ja näyttelytiloja sekä kunnollinen ravintola?
4. Mitä taidetunteja ja mistä
Opetusministeriössä kaavaillaan taide- ja taitoaineiden lisäämistä opetussuunnitelmiin. Asia on tärkeä aikana, jolloin kaivataan yhteisöllisyyttä. Tarkoittaako taide- ja taitoaineiden lisäys ehdokkaiden korvissa urheilua, kuvataidetta vai musiikkia? Mikä olisi sopiva painotus, ja mistä aineista tunnit otetaan pois?
5. Festivaalit junnaavat paikoillaan
Oulun seudulla on lukuisia kulttuuritapahtumia, jotka ovat vaarassa näivettyä rahan ja näköalojen puutteeseen, esimerkiksi ilmakitaran MM-kisa. Miksi päättäjät eivät ymmärrä tällaisten tapahtumien arvoa? Miten niiden kehittämistä pitäisi tukea?
6. Mikä on vapaan kentän arvo?
Vapaan kentän kulttuuriväki on raikastanut Oulun ilmettä viime vuosina. Mutta kaupungista puuttuu tarvittava tila, kulttuuritalo. Mistä sellainen löytyisi ja kuinka nopeasti? Olisiko syytä tehdä Oulu15-hankkeesta näkyvä vapaan kentän etujen ajaja?
7. Qstock tallautuu takamaille
Qstockia ei järjestetä ensi kesänä perinteisellä Kuusisaaren rockfestivaalialueella. Käykö Raatin kunnostuksen ja Kuusisaaren viheristutusten jälkeen niin, ettei soitto soi enää koskaan yhdellä Suomen parhaimmista festarinäyttämöistä?
Uuden paikan haku pelkästään ensi kesäksi on sujunut nihkeästi. Olisiko sittenkin syytä istuttaa ne harvinaisimmat kukat jonnekin muualle ja antaa kymmenien tuhansien nuorten nauttia jatkossakin festaritunnelmista oululaisittain parhaalla mahdollisella paikalla?
8. Viekö raha Pikisaaren taiteilijoilta?
Pikisaareen asettautuneet taiteilijayhteisö tuottaa monille ikimuistoisia elämyksiä, mutta moni virkamies ja grynderi näkisi keskeisellä kaupunkipaikalla mieluummin hyvätuottoisia luksusasuntoja kuin taiteilijoille kohtuuhintaan tarjottuja ateljeeasuntoja. Voittavatko kulttuuri ja kulttuurityöläiset rahan mahdin?
9. Naapurikunta jakamaan menoja
Kulttuurin kuluttaja ei katso kuntarajoja, kun hän lähtee hakemaan elämyksiä. Oululainen veronmaksaja toivoisi, että naapurikunnatkin jakaisivat näiden kalliiden kulttuurilaitosten kustannuksia. Pitäisikö esimerkiksi Oulun teatterin ja Oulu Sinfonian lipunhintoihin tuoda kotikunta-alennus?
10. Pitäisikö Valistustalo kuopata?
Vuonna 1918 perustettu Oulun Valistustalo Oy jakaa vuosittain apurahoja oululaiselle esittävälle taiteelle, viime vuonna 128 300 euroa. Tilikauden tulos viime vuonna oli osakejärjestelyjen vuoksi huikeat 3,7 miljoonaa euroa. Oulun kaupunki omistaa Valistustalon koko osakepotista noin 65 prosenttia. Valistustalo on kuitenkin joutunut yhtiömuotonsa takia verottajan hampaisiin, koska osakeyhtiötä pidetään erittäin harvoin verotuksessa yleishyödyllisenä. Pitäisikö 90-vuotias yhtiö yrittää purkaa ja perustaa sen tilalle jotain verotuksellisesti ajanmukaisempaa, vaikka kulttuurisäätiö?
Mikko Jämsä, Oulu, ehdokasnumero 433
1. En tiedä miksi Oulu käyttää kulttuurille suunnattuja valtionapuja aivan muihin tarpeisiin tai miksi teatterin vuokra on muita kaupunkeja suurempi. Ilman muuta valtiolta saatava korvamerkitty valtionapu olisi käytettävä sen mukaan mihin se on tarkoitettu.
2. Kannattaa yrittää yhteispeliä juhlaviikkoihin, eikä kannata lyödä kinttaita naulaan ja jatkaa kukin tahollaan vaatimattomilla linjoilla.
3. En tiedä kannattaako rakentaa kokous ja näyttelytiloja ja ravintola. Ajatus sinänsä kuulostaa hyvälle, mutta kannattavuus riippuu tulevasta käytöstä, joka pitäisi tutkia mahdollisuuksien mukaan etukäteen ennen päätöksentekoa.
4. Minun korvissani taide- ja taitoaineiden lisäys voi tarkoittaa mitä tahansa mainituista. Painotus voi olla yksilöllistä ja perustua valinnaisuuteen, jolloin opiskelija voi itse valita jonkun edellä mainituista tai lisäys koskee kaikkia aineita -- eri jaksoilla vuoden mittaan eri aine. Vähentämisen tulisi tapahtua samoin -- ei yhdestä aineesta, vaan useammasta juustohöyläämällä, jaksojärjestelmä yläkoulussa ja lukiossa antaa siihen mahdollisuuden.
5. En tiedä miksi päättäjät eivät ymmärrä tällaisten tapahtumien arvoa. Kehittämistä voi tietenkin tukea aina rahalla, mutta se on aika yksinkertaista, eikä aina ainoana keinona liene tuottavaa ja toimivaa. Voisiko kaupunki tarjota palveluja organisoimiseen, tarjota tiloja, koordinoida ajankohtia päällekkäisyyksien välttämiseksi...
6. Ehkäpä olisi... Mutta hyväksyykö vapaa kenttä järjestäytyneen etujensa ajajan? Millä tavoin vapaa kenttä osallistuisi Oulu15:n toimintaan?
7. En vielä tiedä, onko Qstock Raatin kunnostuksen jälkeen historiaa Kuusisaaressa. Jos festivaaliväki huomioi ympäristön, niin mikäpäs siinä -- jos ei, niin sitten on mietittävä muita tapahtumapaikkoja. Qstock tulee huomioida, mutta Kuusisaarta ei voi kehittää vain Qstockin tarpeisiin, joka on siellä vain muutaman päivän. Kuusisaari on kaupunkilaisille olemassa kaikkina päivinä koko vuoden.
8. Kulttuuri ja kulttuurityöläiset voittavat rahan mahdin.
9. Kotikunta-alennus kuulostaa tutkimisen arvoiselta.
10. Asiaa enempää tuntematta säätiöinti kuulostaa tutkimisen arvoiselta vaihtoehdolta.